Kangal

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kangal

Kangal-welpen-de 006.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Turkin lippu Turkki
Määrä Suomessa rekisteröity useita anatolianpaimenkoiriksi
Rodun syntyaika 1300-luvun alku
Alkuperäinen käyttö laumanvartija
Nykyinen käyttö laumanvartija
Muita nimityksiä Kangal Çoban Köpeği, Turkish Shepherd Dog,[1] Kangal Dog, Sivas Kangal Dog, Turkinpaimenkoira
FCI-luokitus ei/ryhmä 2 (anatolianpaimenkoiran nimellä)
KC: Pastoral Group[2]
KIF: ryhmä 2, alajaos 2.2 Vuoristokoirat
Ulkonäkö
Säkäkorkeus 63-80 cm
Väritys kerma, fawn, punainen, harmaa ja brindle;
musta maski

Kangal (Kangal Çoban Köpeği), tunnetaan myös nimellä sivas kangal on anatolianpaimenkoiran paikallismuunnos. FCI ei ole tunnustanut sitä omaksi rodukseen vaan rekisteröi sen käytännössä anatolianpaimenkoira-nimen alla, mutta Britannian Kennelliitto The Kennel Club[2] ja Turkin kennelliitto Köpek Irkları ve Kinoloji Federasyonu (KIF) sitävastoin ovat. Jälkimmäisen mukaan rodun virallinen englanninkielinen nimi on Turkish Shepherd Dog eli "turkinpaimenkoira", kun taas Englannin Kennelliitto käyttää nimitystä Turkish Kangal Dog.[1]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangal on tiivis- ja vankkarakenteinen, lähes tulkoon karkeapiirteinen sekä rungoltaan suorakaiteenmuotoinen molossikoira. Mantelinmuotoiset silmät ovat suuret ja niiden katse peloton, mutta rauhallinen. Niiden ei tule olla liian syvälle uponneet eikä myöskään ulkonevat. Väriltään niiden tulee sointua karvapeitteen väriin, joskin tummemmat ovat aina toivotummat. Kolmionmuotoiset korvat usein typistetään kotimaassa, mutta Suomessa typistäminen on nykyisin kielletty. Hännänkärki on kaareutunut, ja toisinaan jopa 1/3 hännästä saattaa kiertyä kaaren sijaan myös tiukaksi keräksi. Karvapeite on tiheä ja runsas, rungossa noin 3-7 cm mittaista ja raajoissa ja päässä hieman lyhyempää. Väritys vaihtelee kermasta (cream) hiekan (fawn) kautta aina punaruskeaan ja jopa harmaaseen. Myös juovikas (brindle) sallitaan, mutta on epätoivottu. Vaikka musta maski on rodun yleinen tunnuspiirre, myös maskittomuus sallitaan. Maskillisilla yksilöillä olisi toivottavaa olla myös mustat korvat. Pienet valkoiset merkit hännänpäässä ja rinnassa sallitaan, mutta varsinainen kaksivärisyys, kuten pinto, luetaan virheeksi. Edes rinnassa sallittu merkki ei saa olla halkaisijaltaan yli 10 cm eikä hännässä pituudeltaan yli 5 cm. Hännänpään merkki voi olla väriltään myös musta, mutta sitä koskee sama 5 cm:n maksimipituus. Toivottu säkäkorkeus vaihtelee välillä 65-78 cm, mutta 2 cm:n heitto suuntaan tai toiseen hyväksytään.[1]

Käyttäytyminen ja luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on perusluonteeltaan rauhallinen, omanarvontuntoinen, rohkea ja uskollinen. Sen tulee käyttäytyä omistajan läsnäollessa erittäin tyynesti, mutta työssään ankarasti ja tarpeen vaatiessa jopa raa'asti. Tällöin se on lahjomaton ja peloton. Aggressiivisuus luetaan hylkääväksi virheeksi.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangal on kotoisin Sivas-nimisestä kylästä Kangalin alueelta. Sen esi-isiä ovat mitä todennäköisimmin olleet Keski-Aasiasta nykyiseen Anatoliaan 10000 eaa. ja 1300 jaa. välillä kulkeutuneiden paimentolaisheimojen, kuten kayi-klaanin, ikivanhat laumanvartijakoirat. Nämä koirat ovat mitä todennäköisimmin olleet sukua keskiaasiankoiralle, kenties jopa edustaneet sen kantarotua. Nykyisen muotonsa turkkilainen rotu sai 1300-luvun alussa ja on säilynyt siitä lähtien lähes muuttumattomana. Karut sää- ja ympäristöolosuhteet ovat muokanneet siitä aikojen saatossa sitkeän karjalaumojen suojelijan, joka kykenee puolustamaan niitä miltä tahansa villipedolta.[1]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivasin lisäksi kangalin toinen merkittävä levinneisyysalue on Itä-Anatolia. Euroopasta tällä hetkellä Englannissa rodulle on oma yhdistyksensä erotuksena anatolianpaimenkoirayhdistyksestä. KIF on myös julkaissut ensimmäisen virallisen rotumääritelmän, jonka toivoo voivansa esittää tulevaisuudessa myös FCI:lle.[1] FCI perustelee nykyisen kantansa sillä, että anatolianpaimenkoiran ja kangalin alkuperä, kotimaa ja käyttötarkoitus ovat samat eivätkä ulkonäölliset erot ole kovinkaan suuria.

Rodun kasvattaminen Tanskassa on ollut kiellettyä vuodesta 2010.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Turkin Kennelliitto
  2. a b Turkish Kangal Dog. The Kennel Club. Viitattu 31.1.2014.
  3. Tässä on koirarotujen musta lista Tanskasta - miten siihen pitäisi suhtautua Suomessa? Ilta-Sanomat. Viitattu 24.1.2014.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.