Kanariantyräkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanariantyräkki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Tyräkit Euphorbia
Laji: canariensis
Kaksiosainen nimi

Euphorbia canariensis
L.

Katso myös

  Kanariantyräkki Wikispeciesissä
  Kanariantyräkki Commonsissa

Kanariantyräkki (Euphorbia canariensis) on endeeminen eli kotoperäinen Kanariansaarten laji.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariantyräkit näyttävät kaktuksilta mutta eivät ole niitä. Kaktukset ovat kotoisin Amerikasta, tyräkit puolestaan ovat vanhan maailman kasveja. Tyräkkien suvun yhteisenä piirteenä on myrkyllinen valkoinen (tai keltainen) maitiaisneste.[3] Kanariantyräkki haarautuu juuresta ja muodostaa pensastoja. Sillä on mehevät neli- tai viisisärmäiset (joskus harvoin 6) vaaleanharmaanvihreät varret, jotka ovat yleensä noin 8 cm halkaisijaltaan ja hieman spiraalimaisia. Ne kasvavat parhailla kasvupaikoilla 3–4 metriä korkeiksi, suurta kynttelikköä muistuttavaksi pensastoksi.[4][5]

Piikit, 5–14 mm, kasvavat varsien särmien kärkiin, ja ovat ruskeita ja kaarevia. Kukat kehittyvät varsien särmien kärkiin keväisin. Hedelmä on kastajanruskea ja kukin niistä sisältää yhden siemenen.[4][5]

Tyräkkikasvien maitiaisneste on yleensä myrkyllistä, niin myös kanariantyräkin. Se ärsyttää ihoa ja voi aiheuttaa erittäin voimakasta kipua limakalvoilla ja voi jopa sokeuttaa joutuessaan silmiin.[3][4][5]

Levinneisyys ja kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariansaarilla kanariantyräkkiä kasvaa vyönä rannikolta aina 1100 metrin korkeuteen asti.[4][5][6] Se on kuivakkokasvi joka on sopeutunut kuiviin ja kuumin oloihin. Se käyttää mehikasvien tapaan CAM-yhteyttämistä, jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.[7]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariantyräkkiä kasvatetaan Kanariansaarilla koristekasvina ja aitakasvina. Sitä käytetään kuivatun puun sijaan osittain myös polttopuuna.[4][5]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonvaraisesti kanariantyräkkiä kasvaa paljon luonnonsuojelualueilla Malpais de Güimarissa ja Malpais de Rascaissa.[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Beech, E.: Euphorbia canariensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Aarnio, Hannu: Kanariansaarten luonto-opas, s. 281. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 978-951-31-3674-1.
  3. ↑ a b Kaisaniemen kasvihuoneet taustamateriaali oppaiden käyttöön (Arkistoitu – Internet Archive) s. 43-44 (pdf) Julkaisija: Luonnontieteellinen keskusmuseo Viitattu 15.11.2017
  4. ↑ a b c d e Cactus art - The world of cacti & succulents: Euphorbia canariensis cactus-art.biz. Viitattu 15.11.2017.
  5. ↑ a b c d e LLifle - Encyclopedias of living forms Euphorbia canariensis L. llifle.com. Viitattu 15.11.2017.
  6. ↑ a b KanarianSaaret - Islas Canarias lainegracia.blogspot.fi. Viitattu 15.11.2017.
  7. ↑ Bruno A. Mies: The Ecophysiology of Canarian Euphorbia shrubs, Focussing the Water Balance (Arkistoitu – Internet Archive) s. 232-233, 1998 [pdf)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kanariantyräkki&oldid=22177044”