Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Maan vuonna 1867 säädetty hallitusmuoto antaa provinsseille laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.

Ontario, Quebec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.

Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.

Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli keskustelun kohteena, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.

Hallinto

Provinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttaakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion asettamat ehdot.

Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan parlamentti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.

Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puolueita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on varakuvernööri, ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja komissaari.

Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.

Provinssit

Provinssi	Omakielinen nimi / nimet	Lippu	Vaakuna	Postitunnus/ ISO-tunnus	Muut lyhenteet	Pääkaupunki	Suurin kaupunki	Liittyi liittovaltioon	Asukasluku (2016)^[1]	Pinta-ala (km²)			Virallinen kieli	UTC
Provinssi	Omakielinen nimi / nimet	Lippu	Vaakuna	Postitunnus/ ISO-tunnus	Muut lyhenteet	Pääkaupunki	Suurin kaupunki	Liittyi liittovaltioon	Asukasluku (2016)^[1]	maa-	vesi-	kokonais-	Virallinen kieli	UTC
Ontario	Ontario			ON	Ont.	Toronto	Toronto	1. heinäkuuta 1867	13 448 494	917 741	158 654	1 076 395	englanti	-5
Quebec	Québec			QC	Qué.	Québec	Montreal		8 164 361	1 356 128	185 928	1 542 056	ranska	-5
Nova Scotia	Nova Scotia Nouvelle-Écosse Alba Nuadh New Scotland			NS	N.S.	Halifax	Halifax		923 598	53 338	1 946	55 284	englanti	-4
New Brunswick	New Brunswick Nouveau-Brunswick			NB	N.B.	Fredericton	Saint John		747 101	71 450	1 458	72 908	englanti, ranska	-4
Manitoba	Manitoba			MB	Man.	Winnipeg	Winnipeg	15. heinäkuuta 1870	1 278 365	553 556	94 241	647 797	englanti, ranska (de facto)	-6
Brittiläinen Kolumbia	British Columbia Colombie-Britannique			BC	B.C.	Victoria	Vancouver	20. heinäkuuta 1871	4 648 055	925 186	19 549	944 735	englanti	-8
Prinssi Edwardin saari	Prince Edward Island Île-du-Prince-Édouard			PE	PEI, P.E.I.	Charlottetown	Charlottetown	1. heinäkuuta 1873	142 907	5 660	0	5 660	englanti	-4
Saskatchewan	Saskatchewan			SK	Sask.	Regina	Saskatoon	1. syyskuuta 1905	1 098 352	591 670	59 366	651 036	englanti	-6
Alberta	Alberta			AB	Alta.	Edmonton	Calgary	1. syyskuuta 1905	4 067 175	642 317	19 531	661 848	englanti	-7
Newfoundland ja Labrador	Newfoundland and Labrador Terre-Neuve-et-Labrador			NL	N.L., Nfld., NF, LB	St. John's	St. John's	31. maaliskuuta 1949	519 716	373 872	31 340	405 212	englanti	-3½

Territoriot

Territorio	Omakielinen nimi / nimet	Lippu	Vaakuna	Postitunnus/ ISO-tunnus	Muut lyhenteet	Pääkaupunki	Liittyi liittovaltioon	Asukasluku (2016)^[1]	Pinta-ala (km²)			Virallinen kieli	UTC
Territorio	Omakielinen nimi / nimet	Lippu	Vaakuna	Postitunnus/ ISO-tunnus	Muut lyhenteet	Pääkaupunki	Liittyi liittovaltioon	Asukasluku (2016)^[1]	maa-	vesi-	kokonais-	Virallinen kieli	UTC
Luoteisterritoriot	Northwest Territories Territoires du Nord-Ouest			NT	N.W.T., NWT	Yellowknife	15. heinäkuuta 1870	41 786	1 183 085	163 021	1 346 106	englanti, ranska, chipewya, cree, tli cho, gwich'in, slavey, inuktitut, inuvialuktun	-7
Yukon	Yukon			YT	Y.T., YK	Whitehorse	13. kesäkuuta 1898	35 874	474 391	8 052	482 443	englanti, ranska	-7
Nunavut	Nunavut			NU	Nvt.	Iqaluit	1. huhtikuuta 1999	35 944	1 936 113	157 077	2 093 190	inuktitut, inuinnaqtun, englanti, ranska	-5, -6, -7