Kalle Aho

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kalle Aho (syntyjään Kaarlo Kustaa Brofeldt, vuodesta 1907 Kalle Aho) (6. heinäkuuta 1865, Lapinlahti10. syyskuuta 1936, Kotka[1]) oli Kuopion kauppakoulun (p. 1887) ensimmäinen rehtori,[2] johti ensimmäisenä varajohtajan toimessa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa (p. 1898),[3] sekä oli vuonna 1897 perustetun Kauppalehden ensimmäinen päätoimittaja ja näytelmäkirjailija.[4] Hän oli myös vuonna 1893 yksi Kuopion yhteiskoulun lupahakemuksen allekirjoittajista.[5]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahon vanhemmat olivat rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman. Perheeseen kuului myös kaksi muuta poikaa, Pekka ja Juhani Aho, joista ensimmäinen toimitti pitkään Savo-lehteä ja jälkimmäinen oli tunnettu kirjailija. Aho oli naimisissa Eva Vilhelmina Steniuksen (s. 1870) kanssa 1890–1923.[6] Metsänhoitaja Timo Kullervo Brofeldt (s. 1894) oli heidän poikansa.[7]

Koulutukseltaan Aho oli ylioppilas Kuopion lyseosta (1884), jonka jälkeen hän jatkoi Raahen Porvari- ja Kauppakouluun (1886).[6] Hän otti osaa poliittiseen elämään suomalaisen puolueen nuorsuomalaisen suuntauksen edustajana. Hän osallistui passiiviseen vastarintaan, jonka vuoksi kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti hänet vuonna 1903 valtiollisiin syihin vedoten. Karkotusajan hän vietti Yhdysvalloissa ja oli mukana siirtolaislehtien teossa. Suomeen palattuaan hän työskenteli Kuopion kaupungin edustajana viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905-06. Sen jälkeen hän siirtyi politiikasta liike-elämän palvelukseen. Aho työskenteli vuosina 1905–1906 A.Ahlström Osakeyhtiön Tampereen alueen sahojen isännöitsijänä ja sen jälkeen Pohjoismaiden Osakepankin johtokunnan jäsenenä 1907–1916. Vuosina 1916–1936 hän toimi sahateollisuudessa vaikuttaneen Halla-yhtiön toimitusjohtajana Kotkassa.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aho julkaisi näytelmiä ja toimitti yhden tietoteoksen:[9]

  • Bertha Brender, näytelmä (esitetty 1892, painamaton)
  • Epäilijä, näytelmä (1886)
  • Sanomalehtimiehet pikkukaupungissa, näytelmä (esitetty 1889, painamaton)
  • Kauppatiedon eri aloilta, tietoteos (Weilin & Göös 1900; toimittanut)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alanne, Maija & Oinonen, Teemu & Kyyrö, Teija: Heikki, Helvi ja Juhani: Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Kirjailijamatrikkeli. Iisalmen kulttuurikeskus, 2005. ISBN 951-97785-2-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.2.2008).
  2. Historiaa. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2008.
  3. SLK-tiedote Maaliskuu 2003: Rehtorin palsta (Archive.org) 2003. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Viitattu 12.2.2008.
  4. Kauppalehti satavuotias (Lehdistötiedote) 23.11.1998. Alma Media. Viitattu 12.2.2008.
  5. Kuopion (suomalainen) yhteiskoulu 1893–1975 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Yksityiskoulut.fi. Viitattu 12.2.2008.
  6. a b Aho, Kalle Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Bibliografia.kuopio.fi: Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 12.2.2008.
  7. ”Brofeldt, Timo Kullervo”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 70. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  8. Jyrki Vesikansa: Brofeldt, Kaarlo (1865-1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.2.2003.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  9. Hirvonen, Maija (toim.): Suomen kirjailijat 1809-1916. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Veli Snellman: ”Liite 5: Maamme metsätaloudessa mukana olleiden Snellman-suvun jäsenten henkilötiedot”, Metsäsnellmanit. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7.
  • Veli Snellman: ”Snellmanit UPM-Kymmenen yritysryppäässä”, Metsäsnellmanit, s. 261. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: