Kaljurotta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaljurotta
Nacktmull.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Osalahko: Piikkisikamaiset Hystricognathi
Heimo: Maamyyrärotat Bathyergidae
Suku: Heterocephalus
Laji: glaber
Kaksiosainen nimi

Heterocephalus glaber
Rüppell, 1842

Heterocephalus glaber dis.png
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kaljurotta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaljurotta Commonsissa

Kaljurotta (Heterocephalus glaber) on itäafrikkalainen jyrsijä, joka elää suuren osan elämästään maan alla. Sen elämäntavat ovat nisäkkääksi poikkeukselliset. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin "kaljumyyrikkö".[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta on nimensä mukaisesti karvaton, rottamainen nisäkäs, jonka pituus on 8–9,2 senttimetriä - tästä hännän osuus on 2,8–4,4 senttimetriä - ja paino 30–80 grammaa. Se on väriltään vaaleanpunainen, selässä on kuitenkin harmaa suojaväri ulkona liikkumista varten ja iho on ryppyinen. Sillä on talttamaiset etuhampaat, joita se käyttää kaivamiseen, ja isot etukäpälät. Kaljurotan hampaat kasvavat suun ulkopuolella, ja se käyttää niitä jopa kilometrien mittaisten tunneleiden kaivamiseen maan alla. Järsiessään tietään eteenpäin kaljurotta sulkee samalla suunsa, jotta multaa ja hiekkaa ei pääse sinne.

Vankeudessa kaljurotta voi elää jopa yli 25-vuotiaaksi.lähde?

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta asustaa maanalaisissa käytävissään puoliaavikolla ja ruohomailla Itä-Afrikassa Etiopian keski- ja eteläosissa, Somaliassa ja Keniassa.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta syö mukuloita, varsimukuloita ja juuria.lähde?

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta on ainoa tunnettu nisäkäs, joka on aitososiaalinen kuten muurahaiset, mehiläiset ja termiitit. Kaljurottayhteisössä on 20–300 yksilöä, jotka jakautuvat muurahaisyhteisön tapaan kolmeen pääkastiin: lisääntymiskykyiset, työläiset ja sotilaat. Yksi ainoa naaras, tavallaan kuningatar, voi synnyttää kerralla jopa kolmekymmentä poikasta, jotka kuuluvat eri kasteihin. Pysyäkseen ainoana "munijana" naaras erittää virtsaansa hajua, joka estää pesän muiden naaraiden lisääntymishormonin tuotannon. Lajin tapa muodostaa yhteisöjä on selitettävissä sillä, että kaljurotta elää käytännöllisesti katsoen autiomaaksi katsottavilla seuduilla. Sen ravinnonsaanti on erittäin vaikeaa ja eläminen yhteiskunnassa moninkertaistaa mahdollisuuden löytää ravintoa, ja lisäksi pieninkin löytynyt juurimukula jaetaan tasan kaikkien kesken.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maree, S. & Faulkes, C.: Heterocephalus glaber IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (Vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2010.
  3. Animal Diversity Web