Kalevi Olli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalevi Aulis Olli (s. 28. toukokuuta 1951 Helsinki) [1] on suomalainen oopperalaulaja, säveltäjä ja kapellimestari.

Olli kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan 1977–1978, 1995–2007 [2] Hän on vieraillut eri oopperoissa lähinnä saksankielisellä alueella.[3] Hän voitti Timo Mustakallio -kilpailun vuonna 1977, Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1978 ja Toivo Kuula -laulukilpailun vuonna 1987.[4]

Hämeenlinna 1951-1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli varttui Hämeenlinnassa. Hän opiskeli Hämeenlinnan musiikkiopistossa jo vuodesta 1960 klarinetin, viulun- ja pianonsoittoa sekä sävellystä, jossa opettajana oli musiikkiopiston johtaja Tauno Marttinen. Lukiovuosinaan Kalevi sävelsi, sovitti ja johti Lyseon sinfoniaorkesteria, jota tarpeen mukaan vahvistettiin Tyttölyseon oppilailla ja soittokunnan soitto-oppilailla. Vuonna 1966 Olli ja basisti Leo Kirjavainen perustivat The Monks -nimisen yhtyeen, jossa Olli lauloi ja soitti koskettimia. Yhtye soitti mm. Mustikkamaan rockfestivaaleilla Helsingissä. Olli valmistui ylioppilaaksi 1971.

Helsinki 1971–1978[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli aloitti sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa 1971 Eino-Juhani Rautavaaran ja Einar Englundin johdolla. Vuonna 1972 hän aloitti yksinlaulun sivuaineopinnot Pekka Salomaan johdolla. Vuonna 1976 hän suoritti yksinlaulun diplomitutkinnon. 1976–1978 Olli hioi äänenmuodostustaan ja tulkintaansa myös Jorma Hynnisen johdolla.

Vuonna 1972 Timo Ryymin (laulu, kitarat ja piano) ja Kalevi Olli (laulu ja piano) perustivat Rahapula-nimisen folkrock-yhtyeen. Yhtyeen esikoissingle Kiss-levymerkille tehtiin syksyllä 1973 ja Lempiaihe-niminen albumi 1974. Rahapula esiintyi muun muassa Hotelli Hesperian yökerhossa. Yhtye hajosi 1974.

Vuosina 1974-1977 Olli lauloi Kansallisoopperan kuorossa ja 1974 myös Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa.

Vuonna 1977 Olli, basso, voitti Savonlinnassa Timo Mustakallio -laulukilpailun. Vuoden 1978 tammikuussa Olli voitti Lappeenrannan valtakunnallisten yksinlaulukilpailujen miesten sarjan. Saman vuoden keväällä hän piti ensikonserttinsa Sibelius-akatemian suuressa salissa.

Vuosina 1975–1977 Olli lauloi pieniä rooleja Kansallisoopperassa. Vuonna 1977 hän siirtyi kuorosta oopperan solistiksi. Hän lauloi myös säännöllisesti suomalaisten sinfoniaorkestereiden, mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin solistina ja teki oratorio-, passio- ja messurooleja. Vuosina 1976–1990 hän teki lähes sata nauhoitusta Yleisradiolle.

Saksa 1978–1986[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1978-186 Olli kuului Frankfurt am Mainin oopperan solistikuntaan. Hän toimi myös vakituisena vierailijana Heidelbergin (1980–1981) ja Dortmundtin (1985–1986) oopperoissa. Olli lauloi jopa 150 esitystä vuodessa, sovitus- ja sävellystyöt päälle.

Varsinaisen läpimurtonsa Olli teki Geneven kansainvälisten laulukilpailujen voitolla 1981, josta seurasi mm. konserttikiertue Ranskaan ja Sveitsiin. Olli aloitti yhteistyön pianisti Ulrich Koneffken kanssa, jonka kanssa hänen ohjelmistossaan oli yli 300 laulua.

Pohjanmaa 1984-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollin konsertoi Lappajärvellä 1984, ja seuraavana vuonna pidettiin Lappajärvellä ensimmäiset musiikkipäivät, jonka esiintyjinä olivat Ollin ja Koneffken ohella mm. Keski-Pohjanmaan soittajistosta koottu jousiorkesteri, joka kantaesitti Musiikkipäivien nimikkoteokseksi muotoutuvan, Kalevi Ollin Järviseutu-sarjan.

Lappajärven Musiikkipäivien yhteydessä järjestettiin kursseja joita vetivät kotimaiset pedagogit ja kansainväliset vieraat. 1986 Olli perusti juhlien yhteyteen Lappajärven kamarikuoron, Campanellon, jota hän johti vuoteen 2000 asti. Hän perusti myös Primavera-tanssiyhtyeen, joka toimi vuosina 1985–1995.

Olli muutti 1986 Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston musiikinteorian lehtoriksi. Hän johti Campanello-kuoroa ja Seinäjoen Mieslaulajia ja toimi myös Järviseudun ja Seinäjoen kansalaisopistojen opettajana.

Vuonna 1987 toteutettiin Seinäjoen kaupunginteatterin ja Tangomarkkinoiden yhteistuotantona Olavi Virran elämästä kertova musikaali, jossa Olli esitti Olavia. Olli teki myös sinfoniaorkesterisovitukset teoksesta televisiolle tehtyyn äänitaltiointiin.

Syksyllä 1987 Olli voitti valtakunnallisen Toivo Kuula -laulukilpailun Vantaalla. 1980-1990-luvulla hän toimi sanomalehti Ilkan musiikkikriitikkona ja kolumnistina.

Vuodesta 1994 Olli on konsertoinut urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen Suomessa ja Keski-Euroopassa.

1990-luvun taitteessa Erkki Aura, Antti Vainio ja Kalevi Olli perustivat Seinäjoelle oopperayhdistyksen, jonka produktioissa Olli lauloi lähes 50 näytöstä.

Vuonna 1998 Olli käsikirjoitti, sovitti ja ohjasi musiikkinäytelmän "Kulkuriveljeni Jan", joka sai ensi-iltansa Lappajärvellä ja myöhemmin sitä esitettiin vierailuproduktiona eri paikkakunnilla parikymmentä kertaa. Ollin samoin käsikirjoittamaa, sovittamaa "Matildan uni"-näytelmää esitettiin Seinäjoen kaupunginteatterissa 1999. Vuonna 2000 Olli sovitti näytelmän musiikin suurelle sinfoniaorkesterille, ja se myös levytettiin ja kuvataltioitiin. Yhteensä näytelmän esityksiä oli 28.

2001 Olli sai Artturi Leinonen-palkinnon Etelä-Pohjanmaan kulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Kansallisooppera 1995–2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollin palasi Kansallisoopperaan Rossinin Sevillan parturin Don Bartolon roolissa 1996, jota hän esitti tulevina kausina yli 40 kertaa. Hän esitti myös Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa usein Musorgskin Boris Godunov -oopperan Varlamin roolissa.

Ollille myönnettiin valtion taiteilijaeläke 2013.[5]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • An die Musik Fuga 3017. (1983)
  • Sinä kaukana, kaukana siellä Fuga 3018, (1983)
  • Barcarole Fuga 3029, (1984)
  • Grosse Balladen Fuga 3027, (1984)
  • Toivo Kuula Complete Songs Finlandia Records 522112, (1993)
  • Sergei Rahmaninov Coplete songs 1 Finlandia Records 4509-98615-2, (1994)
  • Sergei Rahmaninov:Complete Songs Vol. 2, Finlandia Records 4509-98992-2, (1996)
  • Sergei Rahmaninov:Complete Songs Vol. 3, Finlandia Records 0630-17740-2, (1997)

Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martti Haapakoski ym.: Suomalaisen musiikin historia esittävä taide. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  2. http://klassinen.fi/profiili/9002
  3. Kansallisooppera
  4. http://www.porstuakirjastot.fi/files/270/kalevi_olli_kl_v.htm
  5. Heille myönnettiin uudet taiteilijaeläkkeet 26.6.2013. Iltalehti. Viitattu 26.6.2013.
  • Kuka kukin on 1998-
  • Suomalaisia säveltäjiä,
  • Otavan musiikkitieto artikkeli Suomalaiset oopperalaulajat