Kalastusoikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu kalastusoikeuden omistajalle. Laintulkinnan näkökulmasta kalastusoikeus on varallisuusarvoinen etu.[1]

Jo vanhimpina aikoina kalastusoikeus oli rajoitettu asukkaan kotiseutuun, ja toisen kalavesille tunkeutuminen oli rangaistava teko.[2]

Kalastusoikeuden lähde ja määrittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastusoikeus on osa maanomistusta.[3] Kalastus ovat luonnollinen ja perinteinen tapa elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Oikeus kalastaa ja määrätä kalastuksesta kuuluu vesialueen omistajalle, jollei laissa erikseen muuta säädetä.[4] Yhteisen vesialueen osakkaalla on oikeus kalastaa vesialueella siten kuin yhteisen vesialueen osakaskunta päättää.

Kalastusoikeus on omaisuutta, jonka voi vuokrata tai myydä.[5] Kalastuslupa tulee hankkia ennen kalastamista. Tietoa kalastusluvista ja lupamyyjien yhteystietoja löytyy osakaskuntien ja kalatalousalueiden nettisivulta.

Tarvittavia yhteystietoja voi tiedustella myös kalatalousalueiden toiminnanjohtajilta. Kalatalousalueita ja alueiden yhteystietoja voi etsiä kalatalousaluekartan avulla.[6]

Maanomistukseen liittyvän kalastusoikeuden lisäksi on olemassa jokamiehenoikeuksiin rinnastuva yleiskalastusoikeus. Tämä on kaikille kuuluva oikeus. Jokaisella on oikeus veloituksetta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla.[7]

  1. Lainkirjoittajan opas, omaisuudensuoja lainkirjoittaja.finlex.fi.
  2. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 29. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6.
  3. MTK: Maankäyttö, Metsästys ja kalastus mtk.fi.
  4. Kalastuslaki 379/2015 finlex.fi.
  5. Vealo: FAQ oikeudet vesialueomistajat.fi.
  6. Kalastusluvat ja maksut ahven.net.
  7. Laki24 Yleiskalastusoikeus laki24.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]