Kahdet kasvot (vuoden 1992 elokuva)
Kahdet kasvot | |
---|---|
Raising Cain | |
Ohjaaja | Brian De Palma |
Käsikirjoittaja | Brian De Palma |
Tuottaja | Gale Anne Hurd |
Säveltäjä | Stephen H. Burum |
Kuvaaja |
Pino Donaggio Frank Fitzpatrick |
Leikkaaja |
Robert Dalva Paul Hirsch Bonnie Koehler |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Universal Pictures |
Levittäjä |
Universal Studios Netflix |
Ensi-ilta |
7. elokuuta 1992 23. lokakuuta 1992 |
Kesto | 91 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 12 000 000 dollaria |
Tuotto | 37 170 057 dollaria |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Kahdet kasvot (Raising Cain) on 1992 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen psykologinen jännityselokuva, jonka on ohjannut Brian De Palma. Elokuvan pääosaa, sivupersoonista kärsivää lapsipsykologia, esittää John Lithgow, ja muita näyttelijöitä ovat Lolita Davidovich, Steven Bauer, Frances Sternhagen ja Gregg Henry.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]John Lithgow | … | Carter Nix/Cain/Nix Sr/Josh/Margo |
Lolita Davidovich | … | Jenny |
Steven Bauer | … | Jack Dante |
Frances Sternhagen | … | Lynn Waldheim |
Gregg Henry | … | Terri |
Tom Bower | … | Cully |
Mel Harris | … | Sarah |
Teri Austin | … | Karen |
Gabrielle Carteris | … | Nan |
Barton Heyman | … | Mack |
Amanda Pombo | … | Amy |
Kathleen Callan | … | Emma |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien ensi-ilta-arvostelussa Mikael Fränti näkee elokuvan esikuvana selvästi Hitchcockin Norman Bates -hahmon, mutta sanoo De Palman tällä kertaa välttävän liian suoran kopioinnin. Häntä kiehtovat elokuvan monet arvaamattomat käänteet, ja hänestä Kahdet kasvot on ”sisäkkäisten minuuksien tuima harhautusleikki, jossa ihminen on lopulta itsensä viimeinen todistaja”.[1]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano sanoo De Palman tekevän ”uhkarohkean oudosta” filmistään liian monimutkaisen. Lithgow’n roolityötä hän kuvaa maaniseksi ja antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[2] Kaksi tähteä antaa myös VideoHound’s Golden Movie Retriever.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fränti, Mikael: Veljensä vartija. (Elokuvan arvostelu.) Helsingin Sanomat, 24.10.1992, s. D6.
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
- ↑ Raising Cain (Arkistoitu – Internet Archive), VideoHound’s Golden Movie Retriever, Gale 2008. Vaatii HighBeam-tilauksen.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kahdet kasvot Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Kahdet kasvot Elonet.