Kahdesti vihitty

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kahdesti vihitty
Libeled Lady
Ohjaaja Jack Conway
Käsikirjoittaja
Perustuu Wallace Sullivanin tarinaan
Tuottaja Lawrence Weingarten
Säveltäjä William Axt
Kuvaaja Norbert Brodine
Tuotantosuunnittelija Cedric Gibbons
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Metro-Goldwyn-Mayer
Levittäjä Metro-Goldwyn-Mayer
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 98 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Spencer Tracy ja Jean Harlow

Kahdesti vihitty (Libeled Lady) on Jack Conwayn ohjaama yhdysvaltalainen screwballkomediaelokuva vuodelta 1936, jota pidetään tuon tyylin eräänlaisena klassikkona. Päätähtinä ovat Jean Harlow, William Powell, Myrna Loy, Spencer Tracy ja Walter Connolly. Sivuosissa ovat muiden muassa Charley Grapewin, Cora Witherspoon ja E. E. Clive.

Maurine Dallas Watkins, Howard Emmett Rogers ja George Oppenheimer kirjoittivat käsikirjoituksen Wallace Sullivanin tarinasta. Kahdesti vihitty on mustavalkoinen ja pituudeltaan 98 minuuttia. Metro-Goldwyn-Mayer -yhtiö tuotti elokuvan.

Kahdesti vihitty oli ehdokkaana vuonna 1937 parhaan elokuvan Oscar-palkinnon saajaksi, mutta hävisi palkinnon elokuvalle Ziegfeld, naisten kuningas, jossa Powell ja Loy myös näyttelevät.

Grand Hotelin (1932) ohella Kahdesti vihitty on yksi harvoista elokuvista, joka oli ehdolla parhaan elokuvan Oscar-palkintoon ilman muita ehdokkuuksia. Grand Hotel voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1933.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tracy esittää juonikasta päätoimittajaa Haggertya, jonka sanomalehti on joutunut herjaussyytteen kohteeksi. Rikas ja kaunis perijätär Connie Allenbury (Loy) vaatii viiden miljoonan dollarin korvausta lehden julkaisemista väitteistä. Kierona tunnettu Haggerty palkkaa herjausjuttujen asiantuntijan Bill Chandlerin (Powell) hoitamaan tilanteen ja kehottaa häntä tahraamaan Connien maineen, jotta tämä joutuisi perumaan syytöksensä. Jotta Chandler välttyisi epäilyiltä, Haggerty järjestää pika-avioliiton Chandlerin ja oman tyttöystävänsä Gladysin (Harlow) kanssa edellyttäen, että he ottavat eron heti oikeusjutun päätyttyä. Mutta tämä vain monimutkaistaa asioita, kun Bill ja Connie rakastuvat oikeasti toisiinsa.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Jean Harlow  Gladys Benton  
  William Powell  Bill Chandler  
  Myrna Loy  Connie Allenbury  
  Spencer Tracy  Warren Haggerty  
  Walter Connolly  James B. Allenbury  
 Charley Grapewin  Hollis Bane  
 Cora Witherspoon  Rouva Burns-Norvell  
 E. E. Clive  Evans  
 Bunny Beatty  Babs Burns-Norvell  
 Otto Yamaoka  Ching  
 Charles Trowbridge  Graham  
 Spencer Charters  Magistrate  
 George Chandleras  Hotellipoika  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdesti vihityn kuvaukset alkoivat heinäkuussa 1936, ja ne saatiin päätökseen 1. syyskuuta. Kuvausten paikkana oli noin 5 000 asukkaan Sonoran kaupunki Kaliforniassa. Harlow vaihtoi nimeään Kahdesti vihityn kuvauksien aikana, syntymänimestään Harlean Harlow Carpenter McGrew Bern Rossonista Jean Harlowiksi. Harlowin oli pakko olla poissa kuvauksista kymmenen päivää, kun hän poltti vakavasti itsensä auringossa ja sai siitä myrkytyksen.[1]

Aluksi Rosalind Russellin piti ottaa Connie Allenburyn roolin, mutta sen sai myöhemmin Myrna Loy.[1] Samoin Lionel Barrymoren aluksi piti ottaa Herra James B. Allenburyn roolin, mutta se meni Walter Connollylle.[1]

Kahdesti vihitty sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 9. lokakuuta vuonna 1936, ja sai voittoa 2,7 miljoonaa dollaria lippukassoilla, täten siitä tuli yksi suurimmista vuoden 1936 kassamagneeteista. Suomeen Kahdesti vihitty ilmestyi teattereihin 29. maaliskuuta vuonna 1937. Kahdesti vihitty oli myös yksi Harlowin viimeisimmistä elokuvista, sillä hän kuoli vain kahta elokuvaa myöhemmin munuaisten vajaatoiminnasta kehittyneeseen virtsamyrkytykseen, joka johtui nuorena sairastetusta tulirokosta vain 26-vuotiaana 7. kesäkuuta vuonna 1937. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi romanttinen komedia Saratoga, jonka on ohjannut myös Jack Conway, ja Harlowin vastanäyttelijänä oli Clark Gable. Siitäkin tuli myös yksi suurimmista kassamagneeteista ilmestymisvuonnaan 1937.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harlow ja Powell näyttelivät viimeksi yhdessä musikaalissa Trocadero vuonna 1935. Harlow ja Loy näyttelivät viimeksi yhdessä komediassa Vaimo ja sihteeri samana vuonna. Harlow ja Tracy näyttelivät viimeksi yhdessä komediassa Goldie vuonna 1931 ja rikoksessa Riffraff samana vuonna. Powell ja Loy näyttelivät viimeksi yhdessä vuonna 1934 kolmessa elokuvassa: rikoksessa Kuolemaantuomittu, rikoskomediassa Pettävä varjo, joka sai viisi muuta jatko-osaa, ja draamassa Vaarallista leikkiä, sekä samana vuonna 1936 elämäkerrallisessa draamassa Ziegfeld, naisten kuningas. Loy ja Tracy näyttelivät viimeksi yhdessä draamassa Seikkailijatar vuonna 1935.

Elokuva on uudelleenfilmatisointu vuonna 1946 nimellä Lemmenkaruselli, jonka on ohjannut Edward Buzzell ja tähtinä Lucille Ball, joka näytteli Jean Harlowin roolin, Van Johnson Powellin roolin, Esther Williams Myrna Loyn roolin ja Keenan Wynn Spencer Tracyn roolin.

Juuri ennen tuotannon alkamista, MGM:n studiopäällikkö Louis B. Mayer antoi Jean Harlowille 5 000 dollarin bonusta, ensisijaisesti yllätyksellisestä voitosta hänen aikaisemmasta elokuvasta, Lentäjän viimeinen urotyö (1936), joka oli tuonut voittoa kolme kertaa sen budjettiin nähden.

Oscar-ehdokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Palkinto Kategoria Kenelle
1937 Oscar-palkinto Paras elokuva Metro-Goldwyn-Mayer
Lawrence Weingarten

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]