Kagerō (1938)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee toisessa maailmansodassa palvellutta hävittäjäalusta. Muista samannimisistä aluksista katso täsmennyssivua.
Kagerō / 陽炎
Aluksen vaiheet
Rakentaja Maizurun laivastoarsenaali
Kölinlasku 30. syyskuuta 1937
Laskettu vesille 27. syyskuuta 1938
Palveluskäyttöön 6. marraskuuta 1939
Poistui palveluskäytöstä 20. kesäkuuta 1943
Loppuvaihe upotettu 8. toukokuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 2 065 t (standardi)
2 529 t (kuormattu)
Pituus 118,5 m (kokonaispituus)
116,2 m (vesiraja)
Leveys 10,8 m
Syväys 3,76 m
Koneteho 52 000 shp
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 240
Aseistus
Aseistus 6 × 127 mm/50 type 3 -tykkiä kaksiputkisissa tyypin C torneissa
28 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä
4 × 13 mm ilmatorjuntatykkiä
8 × 610 mm torpedoputkea
36 × syvyyspommia

Kagerō (jap. 陽炎, kagerō) oli keisarillisen Japanin laivaston Kagerō-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Pääartikkeli: Kagerō-luokka

Alus tilattiin osana vuoden 1937 tilausta Maizurun laivastontelakalta, missä köli laskettiin 3. syyskuuta 1937. Alus laskettiin vesille 27. syyskuuta 1938 ja otettiin palvelukseen 6. marraskuuta 1939.[1]

Tyynenmeren taisteluiden alkaessa alus kuului Keisarillisen Japanin laivaston 1. hävittäjälaivueen 18. hävittäjäviirikköön. Alus oli marraskuussa 1941 laivueensa mukana suojaamassa Pearl Harboriin hyökänneitä lentotukialuksia.[2][3]

Alus suojasi 23. tammikuuta 1942 laivasto-osastoa, joka tuki Rabaulin ja Kaviengin valtausta.[4] Se oli edelleen mukana laivaston tunkeutuessa huhtikuussa Intian valtamerelle ja hyökätessä Ceylonilla olevia Britannian Kuninkaallisen laivaston yksiköitä vastaan.[5]

Alus suojasi 28. toukokuuta – 5. kesäkuuta yhdessä kevyt risteilijä Jintsun johtaman 2. hävittäjälaivueen alusten kanssa joukkojenkuljetussaattuetta Midwayn operaatiossa.[6]

Alus otti osaa niin kutsuttiin Tokion pikajunaan, joka huolsi japanilaisia tukikohtia Guadalcanalilla. Alus suoritti ensimmäisen matkansa 17. marraskuuta yhdessä Kazagumon, Yūgumon ja Oyashion kanssa, jolloin alukset pääsivät Bunaan ilman vastarintaa.[7] Alus tulitti 17.elokuuta yhdessä Asashion ja Hagikazen kanssa Tulagin vesilentokonetukikohtaa. Osasto joutui ilmahyökkäyksen kohteeksi, jossa sen alukset saivat vaurioita.[8]

Kagerō kuului 23.–25. elokuuta kontra-amiraali Raizo Tanakan johtaman joukkojenkuljetussaattueen suojana olleeseen 2. hävittäjälaivueeseen Salomonin toisessa taistelussa.[9]

Alus kuului 25.–27. lokakuuta Takeo Kuritan lähitukiosastoon Santa Cruzin taistelussa.[9] Alus osallistui 13.–15. marraskuuta Guadalcanalin taisteluun[10] sekä Tassafarongan taisteluun 30. marraskuuta.[11]

Alus lähti yhdessä Oyashion, Kuroshion ja Michishion kanssa Vilasta kuljettamaan joukkoja Kolombangaraan. Kagerō, Oyashio ja Kuroshio osuivat 8. toukokuuta 1943 miinoihin Blackettinsalmessa Arundalin saaren ja Kolombangaran välillä. Kagerō ja Oyashio vaurioituivat pahoin ja Kuroshio upposi. Yhdysvaltain laivaston ja merijalkaväen lentokoneet upottivat vaurioituneet alukset seuraavana päivänä. Aluksen tuhoutuessa sai surmansa 18 miehistönjäsentä ja 36 haavoittui.[2][12]

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)
  1. nishida
  2. a b Whitley 1988, s. 201.
  3. Dull 2007, s. 11.
  4. Dull 2007, s. 102.
  5. Dull 2007, s. 111.
  6. Dull 2007, s. 140.
  7. Dull 2007. s. 179.
  8. Dull 2007, s. 195.
  9. a b Dull 2007, s. 234.
  10. Dull 2007, s. 246.
  11. Dull 2007, s. 254.
  12. Dull 2007, s. 273.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]