Kaarikulmumittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarikulmumittari
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lehtimittarit Sterrhinae
Suku: Kulmumittarit Idaea
Laji: straminata
Kaksiosainen nimi

Idaea straminata
Borkhausen, 1794

Katso myös

  Kaarikulmumittari Commonsissa

Kaarikulmumittari (Idaea straminata) on melko yleinen yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siipien pohjaväri on kellertävän ruskea ja siipiä peittävät erittäin pienet mustat pisteet, joita on varsinkin lähellä perhosen vartaloa. Sisempi ja ulompi poikkijuova ovat vain hieman pohjaväriä tummempia ja erottuvat yleensä vain heikosti. Ulompi poikkiviiru kaartuu etusiiven etuosassa vain vähän. Siiven tyviosan tyvipoikkiviiru puuttuu useimmiten kokonaan. Siipien ulkosyrjää kiertää ohut tumma viiru ja sekä etu- että takasiivessä on musta diskaalitäplä. Siipiväli 24–28 mm.[2][3][4]

Samannäköisiä lajeja ovat muutamat muutkin kulmumittarit, erityisesti mutkakulmumittari (Idaea aversata) ja pistekulmumittari (Idaea deversaria).

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarikulmumittarin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan poikki aina Itä-Aasiaan saakka.[5] Laji elää Suomessa Keski-Lappiin saakka, joskin se on pohjoisessa selvästi harvinaisempi. Lentoaika on kesäkuun lopulta elokuun loppupuoliskolle. Lajilla voi olla harvinainen toinen sukupolvi syys-lokakuussa.[6]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämärässä lentävä laji, joka tulee helposti valolle. Tyypillinen elinympäristö on kuiva, hiekkapohjainen maasto, jossa on harvaa kasvillisuutta, mutta lajiin voi törmätä myös niityillä, puistoissa ja puutarhoissa. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[5][4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka on polyfagi ja elää monien eri kasvilajien kuihtuneilla lehdillä. erityisesti kuitenkin voikukilla (Taraxacum) ja ratamoilla (Plantago).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kaarikulmumittari – Idaea straminata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1715
  3. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_straminata.htm[vanhentunut linkki]
  4. a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
  5. a b Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 59–60
  6. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Idaea/straminata/Idaea%20straminata.htm[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]