Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kaakkois-Suomi.ely.sijainti.2010.svg

sijainti

Toimialueen maakunnat Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Päätoimipaikka Kouvola
Muut toimipaikat Lappeenranta
Ylijohtaja Leena Gunnar

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ruots. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland) on yksi Suomen 15:stä ja samalla 9:stä kaikkien kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Päätoimipaikkana on Kouvola, minkä lisäksi sillä on sivutoimipaikka Lappeenrannassa.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti toimintansa vuonna 2010. Alueella on 16 kuntaa, joista kaupunkeja on 5, Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra ja Lappeenranta. Alueen asukasmäärä oli vuonna 2014 noin 311 600.

Elinkeinot

Kaakkois-Suomi rakentaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä uudistamalla ja monipuolistamalla alueen tuotantotoimintaa. Se rakennetaan pitkäjänteisen ja uusia tuotannonaloja, tuotteita ja palveluja etsivän, innovointia ja tuotekehittelyä painottavan toiminnan varaan. Alueen kehitystä tukevat kasvava yrittäjyys, uusimman teknologian nopea käyttöönotto, vetovoimaiset työmarkkinat, Venäjän liiketoimintojen osaaminen sekä houkutteleva asuinympäristö ja palvelurakenne. Venäjän läheisyys näkyykin Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana.

Liikenne

Vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatie 7 (E18-tie) Kotkan Karhulassa. Siellä vuorokausiliikennemäärä on noin 26 000 ajoneuvoa. Kaakkois-Suomi on logistisesti transitoliikenteen ja ulkomaankaupan keskittymiä. Alueella on kolme itärajan tieliikenteen vilkkainta rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Vainikkalassa on kansainvälisen rautatieliikenteen rajanylityspaikka. Lisäksi Parikkalassa on tilapäisen tieliikenteen rajanylityspaikka. Kaikkiaan kaakon rajanylityspaikoilla tapahtui vuonna 2011 noin 8,5 miljoonaa rajan ylitystä (ylitykset molempiin suuntiin yhteensä) ja vuodelle 2012 ennakoidaan jo 10 miljoonan ylityksen määrää.

Ympäristö

Kaakkois-Suomen ympäristölle luovat leimansa Salpausselkien harjumuodostumat ja runsaat vesistöt. Vesistöistä isoimmat ovat Saimaa, Itäinen Suomenlahti, Kymijoki ja Vuoksi. Harjumuodostumalle on keskittynyt pohjavesivarojen lisäksi myös suurin osa alueen asutuksesta. Kaakkoissuomalaista luontoa on suojeltu Repoveden, Pyhtään Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta, mikä näkyy suoraan ja välillisesti ympäristössä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tehtävät

  • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous
  • elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
  • työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys
  • ELY-keskusten liiketoiminta- ja innovaatioympäristön koordinointi Venäjä-yhteistyössä
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen
  • opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten osaamis- ja kulttuuritehtävien hoito
  • palkkatukien ja starttirahojen maksatukset Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueella
  • teiden kunnossapito
  • tiehankkeet
  • taksiliikenteen lupa-asiat
  • joukkoliikenteen tuki
  • valtakunnallinen liikennetelematiikka ja liikenteen hallinnan tietopalvelut
  • liikenneturvallisuus
  • teiden kunnossapidon ja investointien hankinnat Eteläisellä hankinta-alueella (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus)
  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
  • ympäristövaikutusten arviointi
  • rakennussuojelu
  • vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeet
  • vesihuolto- ja kulttuuriympäristötuet
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen
  • metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymykset
  • haitallisten aineiden valvontaan liittyvät tehtävät (kemikaalilaki)
  • tulvariskien hallinta Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla
  • Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen säännöstely
  • Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät
  • Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevaan sopimukseen liittyvät tehtävät

ELY-keskuksen strategiset painopisteet ovat:

  • elinkeinojen uudistaminen kierto- ja biotalouden osaamista painottaen ja kansainvälisiä kasvuvyöhykkeitä hyödyntäen
  • uusiutuvan työelämän ja osaamisen ennakointi
  • vesien tilan parantaminen
  • viihtyisän, toimivan ja turvallisen ympäristön kehittäminen asukkaille ja yrityksille ottaen huomioon myös maahanmuuttajien kotouttaminen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.