Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kaakkois-Suomi.ely.sijainti.2010.svg

sijainti

Toimialueen maakunnat Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Päätoimipaikka Kouvola
Muut toimipaikat Lappeenranta
Ylijohtaja Leena Gunnar

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ruots. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland) on yksi Suomen 15:stä ja samalla 9:stä kaikkien kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Päätoimipaikkana on Kouvola, minkä lisäksi sillä on sivutoimipaikka Lappeenrannassa.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti toimintansa vuonna 2010. Alueella on 16 kuntaa, joista kaupunkeja on 5, Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra ja Lappeenranta. Alueen väestömäärä oli vuonna 2017 noin 305 300.

Elinkeinot

Kaakkois-Suomi rakentaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä uudistamalla ja monipuolistamalla alueen tuotantotoimintaa. Se rakennetaan pitkäjänteisen ja uusia tuotannonaloja, tuotteita ja palveluja etsivän, innovointia ja tuotekehittelyä painottavan toiminnan varaan. Alueen kehitystä tukevat kasvava yrittäjyys, uusimman teknologian nopea käyttöönotto, vetovoimaiset työmarkkinat, Venäjän liiketoimintojen osaaminen sekä houkutteleva asuinympäristö ja palvelurakenne. Venäjän läheisyys näkyykin Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana.

Liikenne

Vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatie 7 (E18-tie) Kotkan Karhulassa. Siellä vuorokausiliikennemäärä on noin 26 000 ajoneuvoa. Kaakkois-Suomi on logistisesti transitoliikenteen ja ulkomaankaupan keskittymiä. Alueella on kolme itärajan tieliikenteen vilkkainta rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Vainikkalassa on kansainvälisen rautatieliikenteen rajanylityspaikka. Lisäksi Parikkalassa on tilapäisen tieliikenteen rajanylityspaikka. Kaikkiaan kaakon rajanylityspaikoilla tapahtui vuonna 2018 noin 7,5 miljoonaa rajan ylitystä (ylitykset molempiin suuntiin yhteensä). Vilkkaimmillaan rajaliikenne on ollut vuonna 2013, jolloin rajan ylittäjiä oli 10,5 miljoonaa. Sen jälkeen maailmanpolitiikan heilahtelut ja ruplan heikentynyt kurssi pudottivat matkustajamääriä. Viimeiset kolme vuotta kaakon rajaliikenne on pystynyt 7,5–8,0 miljoonan henkilön tasolla.

Ympäristö

Kaakkois-Suomen ympäristölle luovat leimansa Salpausselkien harjumuodostumat ja runsaat vesistöt. Vesistöistä isoimmat ovat Saimaa, Itäinen Suomenlahti, Kymijoki ja Vuoksi. Harjumuodostumalle on keskittynyt pohjavesivarojen lisäksi myös suurin osa alueen asutuksesta. Kaakkoissuomalaista luontoa on suojeltu Repoveden, Pyhtään Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta, mikä näkyy suoraan ja välillisesti ympäristössä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tehtävät

  • maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus
  • elinkeinoelämän kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen
  • yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen
  • työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys
  • maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen
  • koulutus, osaaminen ja kulttuuri
  • teiden kunnossapito
  • tienrakennushankkeiden suunnittelu ja toteutus
  • joukkoliikenteen tuki
  • liikenteen hallinta ja liikenneturvallisuus
  • yksityisteiden parantamisavustukset
  • tienvarsiteknologiaan liittyvät valmistelu-, suunnittelu- ja valvontatehtävät sekä näihin liittyvät puite- ja huoltosopimukset
  • teiden kunnossapidon ja investointien hankinnat Eteläisellä hankinta-alueella (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus)
  • kaakkoisrajan maantieliikenteen rajanylityspaikkojen kehittäminen
  • ympäristönsuojelu
  • alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
  • ympäristövaikutusten arviointi
  • rakennussuojelu
  • vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeet
  • vesihuolto- ja kulttuuriympäristötuet
  • luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen
  • metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymykset
  • kemikaalilain mukaisten valvontakysymysten asiantuntijatehtävät
  • tulvariskien hallinta Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla
  • Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen säännöstely
  • Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät
  • Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevaan sopimukseen liittyvät tehtävät

ELY-keskuksen strategiset painopisteet ovat:

  • elinkeinojen uudistaminen kierto- ja biotalouden osaamista painottaen ja kansainvälisiä kasvuvyöhykkeitä hyödyntäen
  • uusiutuvan työelämän ja osaamisen ennakointi
  • vesien tilan parantaminen
  • viihtyisän, toimivan ja turvallisen ympäristön kehittäminen asukkaille ja yrityksille ottaen huomioon myös maahanmuuttajien kotouttaminen

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.