Köynnöspinaatti
| Köynnöspinaatti | |
|---|---|
 Köynnöspinaatti Kööpenhaminan kasvitietellisessä puutarhassa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
| Suku: | Köynnöspinaatit Hablitzia |
| Laji: | tamnoides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hablitzia tamnoides |
|
| Katso myös | |
Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen revonhäntäkasvi, jota esiintyy alkuperäisenä lajina Kaukasuksen alueella. Se on sukunsa ainoa laji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monivuotinen ja pystyjuurakkoinen köynnöspinaatti kasvattaa pitkän, köynneliään ja uurteisen varren. Lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti. Lehtilapa on leveyttään pidempi, kooltaan 5–12 × 4–7 cm, ohut, herttamainen ja suippo sekä otakärkinen. Kukinto on pitkä, röyhymäinen ja alaosasta lehdekäs. Kukat ovat perättömiä tai perällisiä. Kukan kehä on viisilehtinen ja vihreä, kehälehdet ovat 2,5–4 mm pitkiä, kapeita ja pitkään säilyviä. Heteitä on viisi kappaletta, emin luotteja on kaksi tai kolme. Suomessa köynnöspinaatti kukkii heinä–elokuussa. Hedelmä on yhden mustan ja kiiltävän siemenen sisältävä nappimainen kota.[1][2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köynnöspinaatti on alun perin lähtöisin Kaukasuksen alueelta.[1] Suomessa se on uustulokas, jota kasvaa vakiintuneena ainoastaan Hämeessä. Aikaisemmin laji on tavattu myös Varsinais-Suomesta.[1][3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa köynnöspinaattia on tavattu viljelyjäänteenä tai tienvarteen vakiintuneena viljelykarkulaisena.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Köynnöspinaattia käytetään sekä koristekasvina että vihanneksena.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). ISBN 951-31-2924-1.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Lutukka 21/2005, s. 50.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 121.
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Köynnöspinaatin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 23.9.2012.
- ↑ Den virtuella floran: Chenopodiaceae – Mållväxter (ruotsiksi) Viitattu 23.9.2012.