Revonhäntäkasvit

Revonhäntäkasvit
Punarevonhäntä (Amaranthus caudatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Caryophyllales
Heimo:	Revonhäntäkasvit Amaranthaceae Juss.
Synonyymit
Atriplicaceae Juss. Betaceae Burnett Blitaceae Kuntze Chenopodiaceae Vent., nom. cons. (savikkakasvit) Corispermaceae Link Dysphaniaceae Pax, nom. cons. Polycnemaceae Menge Salicorniaceae Martinov Salsolaceae Menge Spinaciaceae Menge
Katso myös
Revonhäntäkasvit Wikispeciesissä   Revonhäntäkasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Revonhäntäkasvit (Amaranthaceae) on kasviheimo Caryophyllales-lahkossa. APG II -luokittelun mukaan entinen savikkakasvien (Chenopodiaceae) heimo luetaan nykyisin revonhäntäkasveihin. Revonhäntäkasvien heimoon kuului ennen noin 900 lajia, mutta savikkakasvien heimon kanssa lajeja on noin 2 400. Heimoon kuuluu monia koriste- ja hyötykasveja.

Revonhäntäkasveihin kuuluu savikkakasvit mukaan luettuna pääasiassa ruohovartisia trooppisen, subtrooppisen ja lauhkean vyöhykkeen lajeja, mutta joukossa on myös viileän vyöhykkeen lajeja sekä pensaita ja pikkupuitakin.

Alaheimot ja sukuja

• Amaranthoideae
  • Achyranthes – tähkähännät
  • Aerva – karvahännät
  • Amaranthus – revonhännät
  • Bosea – poukkiot
  • Celosia – kukonharjat
  • Ptilotus – silkkitassut
• Betoideae
  • Beta – juurikkaat
  • Hablitzia – köynnöspinaatit
• Camphorosmoideae
  • Bassia – suolukat (kesäsypressit)
  • Chenoleoides – suolot
  • Enchylaena – kuremarjat
  • Maireana – hopealehdet
  • Sclerolaena
  • Sedobassia – harmaahapsiot
• Chenopodioideae
  • Atriplex – maltsat
  • Axyris – hörtsöt
  • Chenopodium (s.l.) – savikat
    • Blitum – murosavikat
    • Chenopodiastrum – liuskasavikat
    • Chenopodium – rikkasavikat
    • Dysphania – tuoksusavikat
    • Lipandra – hentosavikat
    • Oxybasis – mehisavikat
    • Teloxys – koristesavikat
  • Einadia – maltsiot
  • Krascheninnikovia – silkkitähkät
  • Spinacia – tähkäpinaatit eli pinaatit
• Corispermoideae
  • Corispermum – kurmiot
• Gomphrenoideae
  • Alternanthera – kaijalehdet
  • Gomphrena – pallohännät
  • Hebanthe – sumayrtit
  • Iresine – punalehdet
• Polycnemoideae
  • Polycnemum – rustoruohot
• Salicornioideae
  • Arthrocnemum – suolasormiot
  • Heterostachys – sykeriöt
  • Salicornia – suolayrtit
  • Sarcocornia – suolasormikit
  • Tecticornia – nivelsarvet
• Salsoloideae
  • Haloxylon – saksaulit
  • Salsola – otakilokit
  • Traganum – vaappiot
• Suaedoideae
  • Suaeda – mehikilokit eli kilokit

Alaheimojaottelu:

• 1. Amaranthoideae Burnett
  • Revonhäntiä (Amaranthus) 60 lajia.
• 2. Gomphrenoideae Lindl.
  • Heteenponsissa vain toinen puolisko eli teeka kehittynyt. Pallohäntiä (Gomphrena) 120 lajia, kaijalehtiä (Alternanthera) 100 lajia, silkkitassuja (Ptilotus) 100 lajia, punalehtiä (Iresine) 80 tai 45 lajia, kukonharjoja (Celosia) 45 lajia.
• 3. Polycnemoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pieniä pensaita usein melko suolapitoisilla kasvupaikoilla; kukat lehtihangoissa; heteitä tavallisesti viisi; sikiäin kahden yhteen kasvaneen emilehden muodostama; luotti enemmän tai vähemmän pallomainen; kromosomiluku n = 9. Sukuja neljä, lajeja 11. Laaja ja hajanainen levinneisyys erityisesti lauhkeilla alueilla, myös Euroopassa pohjoisosaa lukuun ottamassa.
• 4. Suaedoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pensaita; kukinto tähkämäinen, harsu ja lehdekäs; sikiäin kahden tai kolmen emilehden muodostama, yhdislehtinen, joskus kehänalainen; hedelmässä laajentunut tai siipimäinen verhiö; siemenessä spiraalimainen alkio. Sukuja kaksi, lajeja 83. Levinneisyys lähes yleismaailmallinen, erityisesti Keski- ja Itä-Aasiassa avoimilla mailla. Mehikilokkeja (Suaeda) 82 lajia.
• 5. Salicornioideae Luersson
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja, pensaita tai pieniä puita; varret tavallisesti nivelikkäät; lehdet liereitä tai suomumaisia tai hyvin surkastuneita, lehtikanta johteinen; kukinto tiheä, lehdetön ja tähkämäinen; kehälehtiä tavallisesti kolme tai neljä, ne enemmän tai vähemmän yhteen kasvaneita; heteitä tavallisesti kaksi tai kolme; sikiäin yhdislehtinen, kahden tai kolmen emilehden muodostama; siemenessä runsas ravintovarasto (endospermi) ja ulkovalkuainen (perispermi). Sukuja 14–16, lajeja 90. Levinneisyys lähes yleismaailmallinen, erityisesti trooppisella ja lauhkealla vyöhykkeellä.
• 6. Camphorosmoideae Scott
  • Usein pensasmaisia, harvemmin ruohovartisia; kukat tukilehdettömiä; vartalot lankamaisia; hedelmän kehä voi olla mehevöitynyt tai piikkinen. Sukuja 22, lajeja 180. Läntinen Pohjois-Amerikka, Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Itä-Aasiaan, Etelä-Afrikka, Australia. Suvussa Sclerolaena 64 lajia, hopealehtiä (Maireana) 57 lajia.
• 7. Salsoloideae Raf.
  • Yksivuotisia ruohoja tai pensaita, harvoin puita; fotosynteesi C₄-yhteyttäminen; luotit litteitä; siemen litteä, vailla perispermiä, alkio spiraalikierteinen. Sukuja 32, lajeja 300–400. Erityisesti Keski-Aasiasta Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella, Afrikan pohjois- ja eteläosassa, Australiassa. Otakilokkeja (Salsola) 100 lajia.
• 8. Corispermoideae Raf.
• 9. Chenopodioideae Burnett
  • Kymmenen sukua, 500 lajia. Maltsoja (Atriplex) 300 lajia, savikoita (Chenopodium) 150 lajia.
• 10. Betoideae Ulbr.
  • Yksi- tai monivuotisia ruohoja, harvoin pensasmaisia tai köynnöksiä; hedelmä kansikota. Sukuja kuusi, lajeja 14. Länsi- ja Etelä-Euroopasta Pohjois-Intiaan, Kalifornia.

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website: Amaranthaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)