Revonhäntäkasvit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Revonhäntäkasvit | |
---|---|
![]() Punarevonhäntä (Amaranthus caudatus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: |
Revonhäntäkasvit Amaranthaceae Juss. |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
|
Revonhäntäkasvit (Amaranthaceae) on kasviheimo Caryophyllales-lahkossa. APG II -luokittelun mukaan entinen savikkakasvien (Chenopodiaceae) heimo luetaan nykyisin revonhäntäkasveihin. Revonhäntäkasvien heimoon kuului ennen noin 900 lajia, mutta savikkakasvien heimon kanssa lajeja on noin 2 400. Heimoon kuuluu monia koriste- ja hyötykasveja.
Revonhäntäkasveihin kuuluu savikkakasvit mukaan luettuna pääasiassa ruohovartisia trooppisen, subtrooppisen ja lauhkean vyöhykkeen lajeja, mutta joukossa on myös viileän vyöhykkeen lajeja sekä pensaita ja pikkupuitakin.[1]
Alaheimot ja sukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Amaranthoideae
- Achyranthes – tähkähännät
- Aerva – karvahännät
- Amaranthus – revonhännät
- Bosea – poukkiot
- Celosia – kukonharjat
- Ptilotus – silkkitassut
- Betoideae
- Beta – juurikkaat
- Hablitzia – köynnöspinaatit
- Camphorosmoideae
- Bassia – suolukat (kesäsypressit)
- Chenoleoides – suolot
- Enchylaena – kuremarjat
- Maireana – hopealehdet
- Sclerolaena
- Sedobassia – harmaahapsiot
- Chenopodioideae
- Atriplex – maltsat
- Axyris – hörtsöt
- Chenopodium (s.l.) – savikat
- Blitum – murosavikat
- Chenopodiastrum – liuskasavikat
- Chenopodium – rikkasavikat
- Dysphania – tuoksusavikat
- Lipandra – hentosavikat
- Oxybasis – mehisavikat
- Teloxys – koristesavikat
- Einadia – maltsiot
- Krascheninnikovia – silkkitähkät
- Spinacia – tähkäpinaatit eli pinaatit
- Corispermoideae
- Corispermum – kurmiot
- Gomphrenoideae
- Alternanthera – kaijalehdet
- Gomphrena – pallohännät
- Hebanthe – sumayrtit
- Iresine – punalehdet
- Polycnemoideae
- Polycnemum – rustoruohot
- Salicornioideae
- Arthrocnemum – suolasormiot
- Heterostachys – sykeriöt
- Salicornia – suolayrtit
- Sarcocornia – suolasormikit
- Tecticornia – nivelsarvet
- Salsoloideae
- Haloxylon – saksaulit
- Salsola – otakilokit
- Traganum – vaappiot
- Suaedoideae
- Suaeda – mehikilokit eli kilokit
Alaheimojaottelu:[6]
- 1. Amaranthoideae Burnett
- Revonhäntiä (Amaranthus) 60 lajia.
- 2. Gomphrenoideae Lindl.
- Heteenponsissa vain toinen puolisko eli teeka kehittynyt. Pallohäntiä (Gomphrena) 120 lajia, kaijalehtiä (Alternanthera) 100 lajia, silkkitassuja (Ptilotus) 100 lajia, punalehtiä (Iresine) 80 tai 45 lajia, kukonharjoja (Celosia) 45 lajia.
- 3. Polycnemoideae Ulbr.
- Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pieniä pensaita usein melko suolapitoisilla kasvupaikoilla; kukat lehtihangoissa; heteitä tavallisesti viisi; sikiäin kahden yhteen kasvaneen emilehden muodostama; luotti enemmän tai vähemmän pallomainen; kromosomiluku n = 9. Sukuja neljä, lajeja 11. Laaja ja hajanainen levinneisyys erityisesti lauhkeilla alueilla, myös Euroopassa pohjoisosaa lukuun ottamassa.[7]
- 4. Suaedoideae Ulbr.
- Yksi- tai monivuotisia ruohoja tai pensaita; kukinto tähkämäinen, harsu ja lehdekäs; sikiäin kahden tai kolmen emilehden muodostama, yhdislehtinen, joskus kehänalainen; hedelmässä laajentunut tai siipimäinen verhiö; siemenessä spiraalimainen alkio. Sukuja kaksi, lajeja 83. Levinneisyys lähes yleismaailmallinen, erityisesti Keski- ja Itä-Aasiassa avoimilla mailla. Mehikilokkeja (Suaeda) 82 lajia.
- 5. Salicornioideae Luersson
- Yksi- tai monivuotisia ruohoja, pensaita tai pieniä puita; varret tavallisesti nivelikkäät; lehdet liereitä tai suomumaisia tai hyvin surkastuneita, lehtikanta johteinen; kukinto tiheä, lehdetön ja tähkämäinen; kehälehtiä tavallisesti kolme tai neljä, ne enemmän tai vähemmän yhteen kasvaneita; heteitä tavallisesti kaksi tai kolme; sikiäin yhdislehtinen, kahden tai kolmen emilehden muodostama; siemenessä runsas ravintovarasto (endospermi) ja ulkovalkuainen (perispermi). Sukuja 14–16, lajeja 90. Levinneisyys lähes yleismaailmallinen, erityisesti trooppisella ja lauhkealla vyöhykkeellä.
- 6. Camphorosmoideae Scott
- Usein pensasmaisia, harvemmin ruohovartisia; kukat tukilehdettömiä; vartalot lankamaisia; hedelmän kehä voi olla mehevöitynyt tai piikkinen. Sukuja 22, lajeja 180. Läntinen Pohjois-Amerikka, Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Itä-Aasiaan, Etelä-Afrikka, Australia.[8] Suvussa Sclerolaena 64 lajia, hopealehtiä (Maireana) 57 lajia.
- 7. Salsoloideae Raf.
- Yksivuotisia ruohoja tai pensaita, harvoin puita; fotosynteesi C4-yhteyttäminen; luotit litteitä; siemen litteä, vailla perispermiä, alkio spiraalikierteinen. Sukuja 32, lajeja 300–400. Erityisesti Keski-Aasiasta Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella, Afrikan pohjois- ja eteläosassa, Australiassa. Otakilokkeja (Salsola) 100 lajia.
- 8. Corispermoideae Raf.
- 9. Chenopodioideae Burnett
- 10. Betoideae Ulbr.
- Yksi- tai monivuotisia ruohoja, harvoin pensasmaisia tai köynnöksiä; hedelmä kansikota. Sukuja kuusi, lajeja 14. Länsi- ja Etelä-Euroopasta Pohjois-Intiaan, Kalifornia.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website: Amaranthaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Ammattikasvatushallitus, 1987. ISBN 951-860-391-X.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Amaranthaceae Viitattu 9.11.2018.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Chenopodiaceae Viitattu 9.11.2018.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Savikkakasvit – Chenopodiaceae (sukujen nimet) Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae (sukujen nimet) Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Stevens 2001–, viittaus 1.12.2014.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/AmPoly.gif
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/AmCam.gif
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/AmBet.gif