Käteisetön yhteiskunta
Käteisetön yhteiskunta on yhteiskunta, jossa maksutapahtumiin ei käytetä lainkaan fyysistä käteistä rahaa, kuten seteleitä ja kolikoita. Sen sijaan maksaminen tehdään digitaalisin keinoin. Digitaalisia maksutapoja ovat esimerkiksi maksukortit, mobiilimaksaminen ja digitaaliset valuutat, kuten kryptovaluutat ja digitaaliset keskuspankkirahat.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiassa rahaa edelsi vaihtokauppa eli myös käteisettömyys.
Kehittyneissä valtioissa yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä käteisen käyttö on vähentynyt huomattavasti ja onkin alettu puhua kokonaan käteisettömän yhteiskunnan mahdollisuudesta.[2]
Koronaviruspandemian aikana digitaaliset maksut lisääntyivät ja käteisen käyttö väheni huomattavasti, koska virustilanteen takia suosittiin kosketusvapaita maksutapoja. Digitaalisia, etenkin älypuhelimille saatavia maksupalveluita kehitetään jatkuvasti lisää ja käteisen käytön uskotaan vähenevän tulevaisuudessakin.[3]
Toisaalta Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, on Suomessakin muistutettu ihmisiä pitämään pientä määrää käteistä rahaa varmuuden vuoksi, koska käteinen on varmin maksuväline suuremman kriisin tai häiriötilan sattuessa.[4]
Hyödyt ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digitaalinen rahaliikenne on helpompaa, läpinäkyvämpää ja nopeampaa, koska rahaa ei tarvitse fyysisesti käsitellä. Internetissä maksun voi teoriassa tehdä minne vain maailmassa heti. Rikollisuutta on myös helpompi torjua, kun maksuista jää jälki, eikä voi maksaa pimeästi käteisellä. Rahaa ei myöskään voi fyysisesti ryöstää, väärentää tai piilottaa.[2][3] Tämä ajattelu on kuitenkin naivia, koska vaikeasti alkuperältään jäljitetäviä digitaalisia kryptovaluuttoja käytetään laajalti rikollisten toimien kuten huumekaupan, asekaupan, sanktioiden kertämisen, rahanpesun ja kyberrikosten maksuvälineinä.[5][6]
Haittapuolena voi olla ainakin aluksi eri digitaalisten järjestelmien ja palveluiden yhteensopimattomuus. Digitaalinen maksaminen ei myöskään onnistu ihmisille, joilla ei ole pääsyä internetiin tai mahdollisuutta älylaitteisiin. Suurena riskinä on yksityisyyden heikkeneminen, kun palveluntarjoajan tai valtion etävalvonta on mahdollista sekä tietomurrot ja sitä kautta ihmisten taloustietojen päätyminen rikollisille. Teknologiajättien valta kasvaa, kun ihmiset ovat riippuvaisia näiden yritysten teknologia-alustoilla toimivista palveluista. Laajassa sähkö- tai tietoverkkohäriötilanteessa maksamisesta voi tulla mahdotonta, kun järjestelmät eivät toimi.[2][3]
Luottokortti- ja teknologiayhtiöiden vallan kasvun takia esimerkiksi Euroopan unioni kehittää omaa digitaalista euroa. Sen toivotaan toimivan monessa suhteessa käteisen tavoin yksityisesti ja turvallisesti.[7] Digitaalinen euro on eräs digitaalisista keskuspankkirahoista, joita kansallinen tai valtioliiton keskuspankki hallinnoi. Digitaalisen keskuspankkirahaan liittyviä hankkeita on useissa maissa. Digitaalista keskuspankkirahaa käytettäessä kansalaisen digitaalinen lompakko olisi yhteydessä keskuspankkiin. Tämä muuttaisi perinteisten pankkien tai muiden yrityksen merkitystä talletusten säilyttämisessä ja sähköisissä maksutapahtumissa.[7][8][9] Suunnitellun digieuron arvioidaan myös vakauttavan euroalueen raha- ja maksujärjestelmiä.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ What Is a Cashless Society and How Does It Work? | Britannica www.britannica.com. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Cashless society: the future of digital payments Financier Worldwide. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c COVID-19: the viral spread of cashless society? Financial Times. Viitattu 26.2.2024.
- ↑ Outi Kokko: Asiantuntijalta selvät ohjeet: Tämän verran kotona pitäisi olla käteistä Ilta-Sanomat. 20.10.2022. Viitattu 26.2.2024.
- ↑ David B. Black: Cryptocurrency Fuels Growth of Crime Forbes, forbes.com. 11.3.2022. Viitattu 27.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Elizabeth Howcroft: Crypto crime hits record $20 bln in 2022, report says 13.1.2023. reuters.com. Viitattu 27.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Anna Karismo: Rahankäytöstä tulossa täysin ilmaista eri puolilla euroaluetta – keskuspankki aikoo tarjota kansalaisille digieuron maksukorttien tilalle 28.4.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 27.2.2024. (suomeksi)
- ↑ Digitaalinen euro tulossa – Tätä se tarkoittaa www.iltalehti.fi. Viitattu 26.2.2024.
- ↑ a b Iina Niskanen: EKP suunnittelee digitaalista euroa – tällainen se olisi 16.7.2023. Taloussanomat/Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 27.2.2024. (suomeksi)