Jyrki Lappi-Seppälä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyrki Lappi-Seppälä
Jyrki Lappi-Seppälä Espanjan La Manchassa 2013.
Jyrki Lappi-Seppälä Espanjan La Manchassa 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt5. joulukuuta 1945 (ikä 76)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kääntäjä
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Kristina o.s. Särö
Vanhemmat Jussi Lappi-Seppälä
Aulikki o.s. Koskimies

Jyrki Juhani Lappi-Seppälä (s. 5. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen kääntäjä ja filosofian maisteri. Hän on etenkin espanjan- ja portugalinkielisen kaunokirjallisuuden suomentaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappi-Seppälä kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi. Hän on opiskellut lisäksi espanjan kieltä ja kulttuuria Tukholman yliopistossa ja Madridin Complutense-yliopistossa.

Lappi-Seppälän isä oli professori, arkkitehti, Rakennushallituksen pääjohtaja ja kokoomuspoliitikko Jussi Lappi-Seppälä, ja äiti fil. maist. Aulikki Lappi-Seppälä o.s. Koskimies, jonka molemmat vanhemmat, professori A. V. Koskimies ja Ilta Koskimies o.s. Bergroth, olivat runoilijoita ja kääntäjiä.

Lappi-Seppälä oli jo lapsena hyvin kiinnostunut kielistä ja kirjallisuudesta ja käänsi 1960-luvulla espanjankielistä runoutta koulu- ja osakuntalehtiin. Hän oli monen vuoden ajan kuoro- ja soololaulajana Yleisradion ”Lastenkamarin iltasoitto” -ohjelmissa.

Vuonna 1959 Jyrki Lappi-Seppälä näytteli T. J. Särkän ohjaamassa elokuvassa Taas tapaamme Suomisen perheen[1] ja 1961 Aarne Tarkaksen ohjaamassa elokuvassa Tyttö ja hattu[2]. Lappi-Seppälä on käsikirjoittanut elokuvan Confiteor ja näytellyt siinä pääosaa (kyseessä oli yksi episodi elokuvasta Tunteita 1965)[3]. Hän on osallistunut yhdessä Jaakko Talaskiven kanssa myös muihin kokeellisiin elokuvahankkeisiin.

Kirjallisuuden kääntämisen ohella Lappi-Seppälä on ollut 1970–1980-luvuilla päivätyössä kustannustoimittajana, kustantajana ja kirjapainon johtajana Suomessa sekä Kepan kehitysyhteistyöprojektin koordinaattorina Keski-Amerikassa. Suomen liityttyä 1995 Euroopan unioniin Lappi-Seppälä työskenteli kielialan päällikkövirkamiehenä Euroopan yhteisöjen eri elimissä, muun muassa EU-komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastopäällikkönä ja kieliasioiden neuvonantajana EU:n Tallinnan-edustustossa.

Jäätyään eläkkeelle EU-virasta Lappi-Seppälä on jatkanut espanjan- ja portugalinkielisen kirjallisuuden suomentamista. Hänen tärkein työnsä on ollut Miguel de Cervantesin klassikon Don Quijote uusi suomennos (WSOY 2013).

Lappi-Seppälä tunnetaan lisäksi muun muassa Isabel Allenden, Jorge Amadon, Alejo Carpentierin, Julio Cortázarin, Sergio Ramírezin, Luiz Ruffaton, Mario Vargas Llosan ja Manuel Vázquez Montalbánin teosten suomentajana.[4]

Lappi-Seppälä on myös julkaissut omaelämäkerrallisen teoksen Tuulimyllyjä päin (Into 2015).[5]

Espanjan kuningas Felipe VI on myöntänyt Lappi-Seppälälle Espanjan siviiliansioritarikunnan komentajamerkin.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taas tapaamme Suomisen perheen elonet.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
  2. Tyttö ja hattu elonet.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
  3. Confiteor finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
  4. Jyrki Lappi-Seppälä kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
  5. Jyrki Lappi-Seppälä Tuulimyllyjä päin Kiiltomato.net. Viitattu 2.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]