Jussi Pakkasvirta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jussi Olavi Pakkasvirta (s. 1958 Hanko)[1] on suomalainen kulttuurintutkija ja historioitsija. Hän toimii alue- ja kulttuurintutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut Latinalaisen Amerikan tutkimukseen.[1]

Pakkasvirta väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa poliittisen historian oppiaineessa vuonna 1997.[2] Hän on johtanut Helsingin yliopistossa politiikan ja talouden tutkimuksen laitosta vuosina 2010–2015 ja kulttuurien osastoa vuosina 2018–2021.[3]

Elokuvaohjaaja Jaakko Pakkasvirta oli Jussi Pakkasvirran setä.[1]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Pakkasvirta ja Teivo Teivainen (toim.): Kenen Amerikka? 500 vuotta Latinalaisen Amerikan valloitusta. Helsinki: Gaudeamus, 1992.
  • Jussi Pakkasvirta: ¿Un continente, una nación? intelectuales latinoamericanos, comunidad política y las revistas culturales en Costa Rica y en el Perú (1919–1930) (väitöskirja). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia, 1997.
  • Jussi Pakkasvirta ja Jukka Aronen (toim.): Kahvi, pahvi ja tango: Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteet. Helsinki: Gaudeamus, 1998.
  • Jussi Pakkasvirta ja Pasi Saukkonen (toim.): Nationalismit. Helsinki: WSOY, 2005. http://hdl.handle.net/10138/166631
  • Heikki Mikkeli ja Jussi Pakkasvirta: Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007.
  • Jussi Pakkasvirta: Pulp & fiction: tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta. Helsinki: Gaudeamus, 2008.
  • Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.): Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010−2050. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jonni Roos: Jussi Pakkasvirta seurasi läheltä Nicaraguan vallankumousta – Latinalaisen Amerikan tutkija tuntee maanosan moninaisuuden, Yleisradio, 9.7.2021, viitattu 9.3.2023.
  2. Auli Leskinen: Yksi maanosa, yksi kansakunta?, Maailman Kuvalehti, 4.3.1998, viitattu 9.3.2023.
  3. Jussi Pakkasvirta, Helsingin yliopiston tutkimusportaali, viitattu 9.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]