Jumala ei ole suuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken
God is not Great: How Religion Poisons Everything
Jumala ei ole suuri.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Christopher Hitchens
Kieli englanti
Genre uskontokritiikki
Kustantaja Twelve Books
Julkaistu 2007
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 307
ISBN 978-0-446-57980-3
Suomennos
Suomentaja Matti Kinnunen
Kansitaiteilija Mika Tuominen
Kustantaja WSOY
Julkaistu 2008
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 308
ISBN 978-951-0-34140-7
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken (engl. God is not Great: How Religion Poisons Everything) on Christopher Hitchensin vuonna 2007 ilmestynyt uskontokriittinen kirja. Hitchens puolustaa ateismia ja arvostelee uskontoja sorron ja pahuuden lähteenä. Teos nousi The New York Timesin bestseller-listan kärkeen ja siitä tuli kuuluisa Sam Harrisin, Richard Dawkinsin ja Daniel Dennettin uskontokriittisten teosten rinnalla.[1][2]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hitchensin arvostelun mukaan uskonto on lapsenomainen vastaus ihmisen haluun tietää asioiden alkuperä, uskoa johonkin itseään suurempaan ja paeta kuolemaa. Ihminen haluaa ikäville asioille syypään, hyviä asioita hän voi uskoa ihmeiksi. Uskonto myös oikeuttaa toimintaa. Uskontojen nimissä on peloteltu, varastettu, raiskattu, kidutettu ja tapettu. Uskonnot suurentavat heimoepäluuloja ja lietsovat ennakkoluuloja ja vihaa toisinuskovia kohtaan. Kaikki uskonnot pitävät toisia uskontoja harhaoppisina ja väärinä.[3]

Uskonnot ovat haitaksi paitsi ympäristölleen, myös uskoville itselleen, koska uskonto on epätotta.[4] Uskontojen esittämä käsitys todellisuudesta on vailla todisteita, mutta sitä esitetään totena lapsille ja herkkäuskoisille. Uskontojen oppeihin kuuluvat veriuhrit ja pahojen tekojen sovitus, kuolemanjälkeinen palkitseminen ja ikuinen kärsimys. Uskonnoissa myös määrätään ihmisille mahdottomia tehtäviä ja sääntöjä. Uskontojen opit sisältävät järjettömiä käyttäytymissääntöjä ja epäjohdonmukaisia uskomuksia.[3]

Jos maailman kurjuuden syyksi pitäisi valita yksi tekijä, Hitchensin mielestä uskonto olisi vahvoilla. Uskontoa vastaan hän asettaa etiikan ja tieteellisen ajattelun. Hänen mukaansa uskonto nojaa tietämättömyyteen, pakottamiseen ja väkivaltaan. Nämä uskonnon tukipilarit on suvaitsevan kunnioittamisen sijaan voitettava järjen ja valistuksen avulla. Totuuden, kauneuden tai pyhän kokemukset taas eivät Hitchensin mukaan tarvitse uskontoa.[4][5]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisuomalaisen Petja Savoilan mukaan Hitchens käy teoksessaan läpi kattavasti ja purevasti asioita, jotka uskonnoissa ovat vialla. Savoila kirjoitti, että kirja ”jäänee tärkeästä sanomastaan huolimatta vaille suurempaa merkitystä. Se kiinnostanee maalliseen humanismiin taipuvia ajattelijoita. Uskonnolliseen ajatteluun kallistuva tuominnee sen todennäköisesti uskonsa muinaisten opinkappaleiden mukaan sivuakaan lukematta.”[5]

Helsingin Sanomien Jussi Ahlroth arvosteli kirjaa siitä, että se hänen mukaansa niputtaa kaikki uskonnot yhdeksi uskonnoksi ja tuomitsee sen sitten vääräksi. Hänen mielestään kirjalle tulisi antaa Skepsis-yhdistyksen Huuhaa-palkinto, koska ”se on täynnä epätieteellistä hölynpölyä uskonnosta”.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AP, Reuters: Kirjailija Christopher Hitchens on kuollut 16.12.2011. Ylen uutiset. Viitattu 10.1.2012.
  2. Saksa, Markku: Riidoissa maailman kanssa 12.10.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 10.1.2012.
  3. a b Leppälä, Anni-Helena: Käänteinen jumaluusoppi 31.10.20081. Kansan uutiset. Viitattu 10.1.2012.
  4. a b Alenius, Jyrki: Uskonto, maailman surkeuksien syy 12.10.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 10.1.2012.
  5. a b Savoila, Petja: Jumala ei ole suuri – kuinka uskonto myrkyttää kaiken – Christopher Hitchens Keskisuomalainen. 19.10.2008. Viitattu 7.1.2010.
  6. Ahlroth, Jussi: Hitchens ei ole suuri. Helsingin sanomat, 23.11.2008.