Juho Aula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Lauri Aula (30. kesäkuuta 1897 Uusikirkko (T.l. nykyinen Kalanti)11. kesäkuuta 1958) oli suomalainen jääkäriyliluutnantti ja isännöitsijä. Hänen vanhempansa olivat urkuri Juho Henrik Veranen ja Aleksandra Sofia Aula. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1932 Sylvi Vilhelmiina Virtasen kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aula oli käynyt kansakoulun ja sahateollisuuskoulun, jonka hän suoritti vuosina 1923–1924.[1][2]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoonan ratsuosasto Libaussa syksyllä 1917. Etualalla Luutnantti Sievert ja Zugführer Ljungberg.

Aula liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 29. helmikuuta 1916. Myöhemmin hänet komennettiin pataljoonan ratsuosastoon. Aula otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Aula saapui Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana vääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan varavahtimestariksi ja joukkueenjohtajaksi Karjalan ratsujääkärirykmenttiin 2. eskadroonaan. Eskadroonan mukana hän osallistui taisteluihin Suomen sisällissodassa Viipurin seudun taisteluihin, haavoittuen Kuolemajärvellä 24. huhtikuuta 1918.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Aula palveli samassa joukko-osastossa, josta sodan jälkeen muodostettiin Hämeen ratsujääkärirykmentti. Hänet komennettiin 16. joulukuuta 19183. maaliskuuta 1919 väliseksi ajaksi Nurmekseen rajavartiopalvelukseen. Armeijasta hän erosi 15. maaliskuuta 1919 ja siirtyi Huittisten suojeluskuntajärjestön palvelukseen ratsuosaston päälliköksi 7. huhtikuuta 1919, josta tehtävästä hän siirtyi samana vuonna, 1. elokuuta Pirkkalan suojeluskunnan paikallispäälliköksi. Metsäalalle hän siirtyi 1. elokuuta 1921, toimien eri yrityksissä työnjohtajana ja piiripäällikkönä. Vuoden 1931 kesällä hän osallistui Loviisan kalastus Oy:n Islannin vesille kohdistuneelle kalastusretkikuntaan. Myöhemmin hän toimi Helsingissä liikemiehenä.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aula osallistui talvisotaan koulutusupseerina Hämeenlinnan panssarintorjuntakoulutuskeskuksessa ja jatkosodan alussa hän oli samassa tehtävässä, mutta myöhemmin hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi Jääkärirykmentti 4:n 1. erilliseen panssarintorjuntakomppaniaan, jossa hän osallistui taisteluihin Karjalankannaksella. Vuonna 1941 hänet komennettiin hankintapäälliköksi Itä-Karjalan sotilashallinnon Aunuksen Rakennuspiiriin.[2]

Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäriliiton johtokunnan jäsenenä hän oli vuosina 19391955 ja sihteerinä vuosina 19551958, Jääkärisuojeluskunnan esikunnan jäsen ja viimeinen paikallispäällikkö. Hän toimi myös Hallan säätiön hallituksen jäsenenä vuosina 19521958. Hän oli myös mukana Marsalkan ratsastajapatsasvaltuuskunnassa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975