Juhani Aataminpoika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhani Aataminpoika
Johan Knutsonin kivipiirros moninkertaisesta murhamiehestä Juhani Aataminpojasta.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt31. heinäkuuta 1826
Vesivehmaa, Asikkala, Suomi
Kuollutsyyskuussa 1854
Viaporin linnoitus, Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Muut tiedot
Muut nimet Kerpeikkari
Uhrit 12
Vangittu 20. marraskuuta 1849
Rangaistus kuolemantuomio; lievennettiin elinkautiseksi vankeudeksi

Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (31. heinäkuuta 1826 Vesivehmaa – syyskuussa 1854 Viaporin linnoitus) oli mahdollisesti Suomen historian pahin murhamies. Hän surmasi vuonna 1849 loka- ja marraskuun aikana 12 ihmistä Etelä-Suomessa. Juhani Aataminpoikaa on joskus luonnehdittu ensimmäiseksi Suomen historian tuntemaksi sarjamurhaajaksi.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhani Aataminpoika lähti kotoaan 15-vuotiaana, kierteli renkinä ja teki samalla erilaisia pikkurikoksia. Lokakuussa 1849 häntä oltiin viemässä Hämeenlinnan vankilasta Hauhon syyskäräjille hevosvarkaudesta syytettynä, kun hän karkasi Hauholla saattajiltaan ja aloitti henkirikostensa sarjan.

Lammilla hän surmasi Helisevän torpan isännän ja emännän yhdessä Kustaa Kratula -nimisen miehen kanssa. Täältä hän jatkoi matkaansa kotiinsa Heinolan pitäjän Joenniemelle, jossa hän riitautui isäpuolensa Alexander Bohmin kanssa ja surmasi hänet, oman äitinsä ja pariskunnan metsään paenneet lapset.

Joenniemeltä Juhani Aataminpoika lähti kohti Saimaan kanavatyömaata ja surmasi matkan varrella lisää tapaamiaan ihmisiä. Erään miehen hän tappoi saadakseen tältä papintodistuksen työnhakua varten.

Marraskuun alussa Juhani Aataminpoika oli palannut Lammille, josta käsin hän lähti ystävänsä Antti Suikon kanssa ryöstöretkelle kohteenaan Hattelmalan kylässä sijaitseva Tyryn torppa. Miehet pahoinpitelivät talonväen ja ryöstivät heidän rahansa. Torpan vanha emäntä kuoli vammoihinsa, mutta muu perhe säilyi hengissä.

Pian tämän jälkeen, 20. marraskuuta, Erik Tervakoski ja Palsan mylläri ottivat Juhani Aataminpojan kiinni Padasjoen Vesijakaan kylässä Aholan pirtissä.[1] Kiinniottoa seuranneen oikeudenkäynnin päätteeksi Viipurin hovioikeus langetti hänelle kuolemanrangaistuksen. Tuomio pysyi senaatin oikeusosastossa, mutta keisari lievensi sitä niin, että Juhani Aataminpoika sai 40 paria raippoja sekä elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hänet passitettiin tammikuussa 1853 Viaporin linnoitukseen ja pidettiin siellä seinään kahlittuna vankina kuolemaansa saakka 1854.

Juhani Aataminpojan kansanomainen lisänimi Kerpeikkari tulee ruotsin kielen teloittajaa tarkoittavasta sanasta skarprättare. Hän oli omana aikanaan kuuluisa, mutta hänen tekonsa unohtuivat pitkäksi ajaksi, eikä hän saavuttanut samanlaista kuuluisuutta kuin esimerkiksi Matti Haapoja. 2000-luvulla hän on kuitenkin noussut tutkijoiden mielenkiinnon kohteeksi.

Oikeuspsykiatri Hannu Lauerman mukaan Juhani Aataminpojan käytökselle oli olemassa syy, joka voidaan havaita hänen muotokuvansa kasvonpiirteistä[2]. Lauerman mukaan Kerpeikkari kärsi suurella todennäköisyydellä syntymälahjana saadusta kupasta[2]. Hänen äitinsä oli merkitty kirkonkirjoihin halventavalla kvinnsperson-termillä, joka viittaa prostituoituun[2]. Lauerman mukaan synnynnäisen kupan vaikutuksesta ihmisestä tulee käytökseltään arvaamaton, estoton ja helposti tulistuva[2].

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhani Aataminpojan tarinasta oli suunnitteilla elokuva. Käsikirjoituksen on tehnyt Kari Hietalahti, ja elokuvan ohjaajaksi suunniteltiin Peter Franzénia. Elokuvalle ei rahoitusta lopulta järjestynyt.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskisarja, Teemu: Suomen ainoa sarjamurhaaja, s. 96. Atena Kustannus Oy, 2008.
  2. a b c d Pahimpien rikollisten tarinat päätyvät nyt suoratoistopalveluihin: uusi sarja kertoo suomalaisista sarjamurhaajista, joista yhdellä on 12 uhria Yle Uutiset. 1.2.2021. Viitattu 5.10.2022.
  3. Veli-Pekka Lehtonen: Elokuva vireillä Suomen ainoasta sarjamurhaajasta. Helsingin Sanomat, 1.11.2016, s. B 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jarmo Haapalainen: Kaksitoista murhaa viidessä viikossa, Heinolan ”pedolla” Suomen ennätys. Heinola: Verbi, 2007. ISBN 978-952-99946-0-1.
  • Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-538-5.
  • Uuno Pulkkila: Padasjoen historia. Ss. 608-9 "Kerpeikkari" (Selostus Kerpeikkarin vangitsemisesta). Jyväskylä, 1947.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]