Juhan Aavik

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhan Aavik
Juhan Aavik vuonna 1968.
Juhan Aavik vuonna 1968.
Syntynyt 29. tammikuuta 1884[1]
Viljandimaa, Viro
Kuollut 26. marraskuuta 1982 (98 vuotta)[1]
Tukholma, Ruotsi
Ammatti kapellimestari, säveltäjä, opettaja, professori
Juhan Aavik johtamassa laulufestivaaleja vuonna 1928.

Juhan Aavik (29. tammikuuta 1884 Viljandimaa, Viro – 26. marraskuuta 1982) oli virolainen säveltäjä ja kapellimestari.[1] Hänen isänsä Andres Aavik oli kouluopettaja sekä kuoro- että puhallinyhtyeen johtaja,[2] mikä mitä ilmeisemmin vaikutti Juhan Aavikin uran valintaan. Aavik aloitti musiikin opiskelun Pietarin konservatoriossa, josta hän valmistui vuonna 1907.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1911–1925 Aavik asui Tartossa. Hän aloitti opettajana vuonna 1919 Tarton korkeakoulussa sekä toimi orkesterin johtajana ja kapellimestarina Vanemuinen teatterissa. Hän oli samanaikaisesti myös yksi Tarton musiikki korkeakoulun perustajista ja ohjaajista vuosina 1919–1925. Tarttosta Aavik muutti Tallinnaan vuonna 1925 jossa oli vuosina 1925–1944 Tallinnan konservatoriossa.[3]

Vuosina 1925–28 lehtorina, ja vuonna 1928 hänestä tuli professori. Hänen opiskelijoidensa joukossa olivat Tuudur Vettik ja Gustav Ernesaks joista tuli hänen ohellaan suuria vaikuttajia Virolaiseen musiikkielämään. Hän oli Tallinnassa yksi musiikkielämän johtavista vaikuttajista. Vuonna 1933 hän aloitti orkesterin johtaja ja kapellimestari Estonia-teatterissa, ja Aavik oli siten mukana lähes kaikissa merkittävissä musiikkihankkeissa.[3]

Aavik oli myös lukuisten yhteisöjen ja yhdistyksien puheenjohtaja, taikka niiden varajohtaja tai hallituksen jäsen. Tallinnan konservatorion (1933–1940 ja 1941–1944) johtajana, Viron Kuorojen yhdistyksen puheenjohtaja 1929–1940, Viron säveltäjäliiton edeltäjän, Viron muusikoiden akateemisen yhdistyksen (1924) perustajajäsen, Viron kulttuuriministeriön (1934–1940) musiikkitoimikunnan puheenjohtaja, Viron IX-XI -laulu festivaalien pääohjaaja ja sekä monien maakuntaliittojen festivaalien johtaja.[3]

Kirjalliset ja musiikilliset työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavik oli Virolaisen Muusikaleht nimisen musiikkilehden toimittaja vuosina 1924–1940, ja hän kirjoitti siihen noin 200 artikkelia.[3] Hän kirjoitti myös lukemattomia artikkeleja Postimees, Tartu Päevaleht ja Päevaleht -lehtiin.[1] Hän on myös kirjoittanut muistelmansa nimellä "From the Paths of Music I" (Toronto,1959) ja neliosaisen Viron musiikin historiikin "four-part History of Estonian Music" (I–II, Stockholm, 1965, III–IV, 1969).[3]

Hän on säveltänyt kaksi sinfoniaa ynnä muita sinfonisia teoksia, piano- viulu-, sello- ja kontrabassokonserton ja yksin-, kuoro- ja lastenlauluja, näyttämömusiikkia sekä oopperan Sügisunelm.[4]

Vuonna 1944 hän pakeni Tukholmaan, jossa kuitenkin jatkoi toimintaansa musiikin parissa. Aavik esitteli ja teki tunnetuksi Virolaista kuoromusiikkia, sekä johti monia Virolaisia laulujuhlia Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[3]

Juhan Aavik kuoli Tukholmassa 98 vuoden ikäisenä 1982.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pieni Tietosanakirja 1. Otava, 1959.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d AAVIK, Juhan. 29.I 1884 Viljandimaal Holstre valla Pulleritsu kool. Õpetaja Eesti biograafiline andmebaas ISIK. 2004. Viitattu 26.02.2018.
  2. Juhan Aavik 1884 - 1982 - Estonia Requiemsurvey.org. Viitattu 26.02.2018.
  3. a b c d e f g h Aavik, Juhan Estonian Music Information Centre. 2011. Viitattu 26.02.2018.
  4. Aavik, Juhan teokset Eesti Muusika Infokeskus. Viitattu 26.02.2018.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.