Jugoslovenski Aerotransportin lento 367

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jugoslovenski Aerotransportin lento 367
Yhteenveto
Päivämäärä 27. tammikuuta 1972
Onnettomuustyyppi räjähdys ja maahansyöksy tai alasampuminen
Tapahtumapaikka Hinterhermsdorf, Saksan demokraattinen tasavalta (mahdollinen räjähdys)
Srbská Kamenice, Tšekkoslovakia (maanhansyöksypaikka)
Lähtöpaikka Arlandan lentoasema, Tukholma, Ruotsi
Välilaskupaikka Kööpenhaminan lentoasema, Kööpenhamina, Tanska
Määränpää Belgradin lentoasema, Belgrad, Jugoslavia
Kuolleita 27
Loukkaantuneita 1
Eloonjääneitä 1
Lentokone
Konetyyppi Douglas DC-9-32
Lentoyhtiö Jugoslovenski Aerotransport
Rekisteritunnus YU-AHT
Matkustajia 23
Miehistöä 5

Jugoslovenski Aerotransportin lento 367 oli matkalla Tukholmasta Belgradiin 27. tammikuuta vuonna 1972 kun se syöksyi maahan lähellä Srbská Kamenicen kylää Tšekkoslovakiassa. 27 ihmistä sai surmansa.

Tšekkoslovakian viranomaisten julkaiseman onnettomuustutkintaraportin mukaan räjähdys oli seurausta koneeseen asetetusta pommista. Räjähtäessään - Hinterhermsdorfin yläpuolella Saksan demokraattisessa tasavallassa - pommi repi koneen palasiksi, ja se putosi lumisille vuorille lähelle Srbská Kamenicen kylää Tšekkoslovakian puolelle rajaa. Lentoemäntä Vesna Vulović oli ainoa eloonjäänyt. Jugoslavian viranomaisten mukaan kroaattien nationalistinen terroristijärjestö Ustaša oli vastuussa pommi-iskusta.

Epäilyt turman kulusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. tammikuuta 2009 Saksan yleisradioyhtiö ARD:n Tagesschau-uutisohjelma julkaisi oman selvityksensä onnettomuudesta. Artikkelin mukaan koneen ampui todellisuudessa alas Tšekkoslovakian ilmavoimat väärinkäsityksen seurauksena, koska vaikeuksissa ollut kone oli ylittänyt rajan lähestyen sotilasaluetta matalalla lentäen. Silminnäkijähavaintoihin perustuen Tagesschau esitti koneen lentäneen tuolloin vain 2 000–3 000 jalan (noin 600–900 metrin) korkeudessa, mikä olisi osaltaan selittänyt myös Vesna Vulovićin selviytymisen ja virallinen versio pommi-iskusta normaalissa lentokorkeudessa olisi siten sepitettä. Artikkelissä todettiin, että aihetodisteiden perusteella oli syytä epäillä Tšekkoslovakian ja Jugoslavian salaisten palvelujen lavastaneen tarinan kroaattinationalistien pommi-iskusta peittääkseen kannaltaan kiusallisen tapauksen julkitulon.[1]

Myös tšekkiläinen tutkija Pavel Theiner esitti vastaavan arvion jonka mukaan kone joutui jostain syystä vaikeuksiin, harhautui kurssistaan ja joutui syöksyyn, jolloin Tšekkoslovakian ilmavoimat ampui sen alas sen lähestyessä sotilasaluetta, jossa varastoitiin ydinaseita. Tällöin koneen hajoamiskorkeus olisikin ollut 10 kilometrin sijaan vain 800 metriä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]