John Polidori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Polidori
F. G. Gainsford, John Polidori, ennen vuotta 1821.
F. G. Gainsford, John Polidori, ennen vuotta 1821.
Syntynyt 7. syyskuuta 1795
Kuollut 24. elokuuta 1821
Tyylilajit kauhu
Esikoisteos Vampyyri (1819)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

John Polidori (7. syyskuuta 179524. elokuuta 1821) oli italialainen lääkäri ja kirjailija, jonka jälkimaine perustuu kauhukirjallisuudelle uraa luoneeseen pieneen tarinaan ”Vampyyri” (1819).

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polidori syntyi italialaiseen perheeseen, jossa harrastettiin kirjallisuutta, myös kauhua – hänen isänsä Gaetano Polidori käänsi Horace Walpolen kauhuromaanin Otranton linna (1764) italian kielelle. John Polidori opiskeli Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vain 19-vuotiaana.[1]

”Vampyyrin” synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoilija George Gordon Byron palkkasi Polidorin henkilökohtaiseksi lääkärikseen Euroopan-matkalleen 1816[1]. Kun Byronin seurue, johon kuuluivat myös runoilija Percy Bysshe Shelley ja tämän rakastajatar Mary Godwin Wollstonecraft, asettui asumaan Genevenjärven rannalla sijaitsevaan kartanoon, järjestettiin kauhutarinoiden kirjoituskilpailu. Polidori osallistui siihen lyhyellä vampyyritarinalla, jonka hän oli laatinut Byronin perusidean pohjalta.[1][2]

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Vampyyri” on ainoastaan parikymmensivuinen pieni kertomus. Sen päähenkilöt ovat viaton herrasmies Aubrey ja lordi Ruhtven, joka on Lontoon seurapiirien kunnioitettu keskipiste. Aubrey lankeaa tyylikkään lordin lumoihin, millä on kohtalokkaat seurauksensa, kun tämä osoittautuu vampyyriksi. Lordin yhtäläisyyksiä Byronin persoonallisuuteen pidetään ilmeisinä.[2][3]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Vamypre, 1819

”Vampyyri” julkaistiin Englannissa New Monthley Magazinessa vuonna 1819. Novelli yhdistettiin oikean kirjoittajansa sijaan Byroniin ilmeisesti myynnin edistämiseksi, ja oikaisuyrityksistä huolimatta väärä tieto kirjoittajasta jäi aikalaistietoisuuteen.[1] ”Vampyyrista” tuli hyvin suosittu muun muassa Saksassa ja Ranskassa. Esimerkiksi kirjoittajasta väärän tiedon saanut Goethe arvioi novellin Byronin parhaaksi teokseksi. Novellista sovitettiin näytelmäversioita ja sille kirjoitettiin jatko-osia.[1][2]

Novellin merkitys myöhemmälle vampyyrikirjallisuudelle on suunnaton, niin esimerkiksi Bram Stokerin Draculalle kuin Anne Ricen Vampyyrikronikoillekin[2]. Suomeksi ”Vampyyri” julkaistiin 2005 Faroksen kustantamana[4].

Federico Andahazi esittää romaanissaan Hurskaat sisaret (1998) fiktiivisen ja fantasioidun kuvan Polidorista ja ”Vampyyri”-novellin syntyhistoriasta.

Viimeiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polidori ei menestynyt lääkärinä eikä kirjailijana. Hän teki itsemurhan myrkyttämällä itsensä muutamaa viikkoa ennen 26-vuotispäiväänsä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Jukka Parkkinen: ”John Polidori”. Parkkinen.org. Viitattu 16.1.2010.
  2. a b c d Karhu, Tuomo: Tyylikäs verenimijä ilman pitkiä hampaita. Turun sanomat 4.1.2006. Viitattu 16.1.2010.
  3. Nummelin, Juri: Vampyyri on coolin esikuva. Helsingin sanomat. Viitattu 16.1.2010.
  4. Polidori, John: Vampyyri. Suomentanut Sami Jansson. Turku: Faros, 2005.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Christopher Frayling: esipuhe teoksessa John Polidori: Vampyyri. Suom. Sami Jansson. Faros, 2005.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.