Mary Shelley
| Mary Shelley | |
|---|---|
 Mary Shelley Richard Rothwellin maalaamassa muotokuvassa, 1840 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. elokuuta 1797 Somers Town, Lontoo, Iso-Britannia |
| Kuollut | 1. helmikuuta 1851 (53 vuotta) Chester Square, Lontoo, Iso-Britannia |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | kauhukirjallisuus, runous, matkakertomukset, lasten kirjallisuus, novellit, kirjeet, artikkelit, käännökset |
| Kirjallinen suuntaus | Romantiikka, Kauhuromantiikka |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mary Wollstonecraft Shelley (o.s. Godwin, 30. elokuuta 1797 Somers Town, Lontoo – 1. helmikuuta 1851 Chester Square, Lontoo) oli englantilainen kirjailija. Shelley tunnetaan teoksestaan Frankenstein (Frankenstein, or The Modern Prometheus), joka julkaistiin vuonna 1818.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mary Godwin syntyi vuonna 1797 Lontoossa Mary Wollstonecraftin ja William Godwinin perheeseen. Hän oli kahden aikakautensa merkkihenkilön lapsi, äiti Mary Wollenstonecraft oli kuuluisa feministi ja kirjailija, isä William Godwin poliittinen filosofi. Mary Godwinin äiti kuoli pian synnytyksen jälkeen verenmyrkytykseen, koska istukkaa ei saatu poistettua.[1] Mary Godwinin ja hänen siskopuolensa Fanny Imlayn kasvatus jäi Williamin harteille. Hänestä tuli hyvin läheinen isänsä kanssa, mutta suhde kärsi tämän mennessä uusiin naimisiin myös leskeksi jääneen Mary Jane Clairmontin kanssa, jolla oli entisestä avioliitostaan kaksi lasta.
Nuori Godwin ei koskaan käynyt koulua, vaan oppi lukemalla kirjoja ja kirjoitti itsekin paljon tarinoita.
Percy Bysshe Shelley[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mary Godwin tutustui rikkaaseen Percy Shelleyhin vuonna 1814. Shelley oli naimisissa Harriet Westbookin kanssa, joka odotti parin toista lasta. Avioliitostaan huolimatta Shelley ihastui nuoreen ja älykkääseen Godwiniin heti. Myös Godwin piti Shelleystä, ja he aloittivat suhteen Godwinin ollessa 16-vuotias. Tytön isä vastusti heidän yhdessäoloaan ja kielsi nuoria enää tapaamasta toisiaan. Shelley uhkasi kuitenkin tehdä itsemurhan, ellei saisi olla Godwinin kanssa. Tämän seurauksena he karkasivat Ranskaan Maryn siskopuolen Jane Clairmontin kanssa suututtaen William Godwinin niin, ettei hän puhunut tyttärelleen vuosiin. He eivät voineet kuitenkaan mennä naimisiin, sillä Shelley oli lain mukaan yhä Harrietin aviomies. Seitsemän kuukautta myöhemmin Mary synnytti tyttären, joka kuitenkin kuoli pian. Yhdentoista kuukauden kuluttua syntyi jo toinen lapsi, William. Joulukuussa vuonna 1816 Shelleyn vaimo Harriet teki itsemurhan hukuttautumalla Lontoon Hyde Parkissa. Samoihin aikoihin Maryn sisarpuoli teki itsemurhan. 20 päivää myöhemmin, 30. joulukuuta, Shelley ja Godwin avioituivat William Godwinin siunauksella. Näiden syntymien ja kuolemien keskellä 18-vuotias Mary alkoi kirjoittaa kuuluisaa kauhutarinaansa. Percy Bysshe Shelley ja hänen ystävänsä Edward Williams hukkuivat Shelleyn omistaman Ariel-kuunarin upotessa 8. heinäkuuta 1822.[2]
Frankenstein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä vuonna 1816 pariskunta matkusti Sveitsiin Genevejärvelle, missä he viettivät aikaa yhdessä lordi Byronin ja hänen psykiatrinsa John Polidorin, kanssa. Eräänä sateisena iltana lordi Byron ehdotti, että jokainen heistä keksisi oman kauhutarinansa. Tästä kisasta sai alkunsa Frankenstein. Mary Shelley kertoi saaneensa idean tarinaan näkemästään unesta, jossa tiedemies herättää henkiin luomansa kammottavan hirviön.
Kirjansa myöhäisemmän painoksen alkupuheessa (vuonna 1831) Mary Shelley kirjoittaa haluavansa vastata jatkuvasti esitettyyn kysymykseen: Miten minä, tuohon aikaan nuori tyttö, tulin ajatelleeksi ja paneutuneeksi niin hirvittävään ideaan. Vastaus jää vajaaksi, sillä Mary kuvailee pääasiassa lapsuuttaan sekä kertoo kirjansa syntyvaiheen tilanteesta. Sateisena kesänä vuonna 1818 Geneve-järven rannalla Shelleyt, heidän naapurinsa lordi Byron sekä tämän sihteeri ja lääkäri Polidori päättivät kirjoittaa kauhutarinoita.
Mary Shelleyn on sanottu yhdistäneen Frankensteinissa äitinsä ja isänsä ajatuksia kasvatuksesta, yhteiskunnasta ja moraalista. Samoihin aikoihin Mary, pienen William-vauvan äiti, oli oman päiväkirjansa mukaan kiinnostuneempi opiskeluprojekteistaan kuin äitiydestään.
Päästäkseen Shelleyn älyllisyyden ja oppineisuuden tasolle Mary luki Coleridgea, Wordsworthia ja aikansa saksalaisia kauhuromaaneja. Hän opiskeli kemiaa ja Erasmus Darwinin biologiaa. Hän kuunteli miehensä ja tämän ystävien keskusteluja mesmerismistä, sähköopista ja galvanismista, jotka antoivat lupauksia tieteen mahdollisuuksista ratkaista elämän arvoitus.
Mary Shelleyn sukupuolen ja suhteellisen nuoren iän vuoksi usein on esitetty väitteitä, että Shelley ei ollutkaan Frankensteinin todellinen kirjoittaja, vaan paremminkin vain väline, jonka kautta hänen miehisen seuransa ideat olisivat suodattuneet tekstiksi. Esimerkiksi miespuolinen kirjallisuudentutkija Mario Praz kirjoittaa: ”Kaikki mihin rouva Shelley kykeni, oli passiivisesti heijastaa niitä villejä fantasioita, joita hänen ympärillään oli ilmassa.”
Miehisen tulkintatavan rinnalle näkökulman Frankensteiniin tarjoaa feministinen kirjallisuudentutkimus, jonka mukaan Mary Shelleyn kirjan kiinnostava, voimallinen ja naisellinen anti on synnytystarinassa. Tiedemies Frankenstein kauhistuu luomistekoaan, pakenee ja hylkää vastasyntyneen hirviön, joka jää nimettömäksi. Teksti paljastaa syyllisyyden, kauhun ja pakenemisen draaman, joka ympäröi syntymää ja sen seuraamuksia. Kaikki nämä elementit olivat voimakkaina läsnä Mary Shelleyn omassa elämässä.
Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mary Shelleyn synnyttämistä kolmesta lapsesta (William, Clara ja Percy Florence Shelley) ainoastaan yksi, Percy Florence Shelley, jäi eloon. Helmikuussa 1851 Shelley kuoli aivokasvaimeen, joka aiemmin oli halvaannuttanut hänet jo lähes kokonaan. Shelley haudattiin St. Petersin kirkkoon Bournemouthiin vanhempiensa viereen.
Tunnetuimpia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Frankenstein (Frankenstein; or, the Modern Prometheus, 1818). Suom. Paavo Lehtonen. Gummerus 1973.
- Falkner
- Lodore
- Mathilda
- Viimeinen ihminen (The Last Man, 1826). Suom. Antti Immonen. ntamo 2022.
- The Fortunes of Perkin Warbeck
- Valperga
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Spartacus schoolnet: Mary Wollstonecraft Spartacus schoolnet. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Liukkonen, Petri: Percy Bysshe Shelley (1792-1822) Authors' Calendar. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mazzarella, Merete: Sielun pimeä puoli: Mary Shelley ja Frankenstein. (Själens nattsida: Om Mary Shelley och hennes Frankenstein, 2014.) Suomentanut Raija Rintamäki. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31-7792-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leppälahti, Merja: Hirviö ja sen luoja Agricola. 5.12.2014. Viitattu 25.12.2018.
- Frankenstein -Mary Shelley Koppa – Jyväskylän yliopisto. 17.10.2009. Viitattu 25.12.2018.
- Päivi Tapola, "Mary Shelleyn Frankenstein", teoksessa Päivi Tapola: Äitini puutarhassa – Naisellisia lukukokemuksia, Like, 2002. ISBN 951-8989-61-3
- Jari Olavi Hiltunen: Klassikko: Hirviön goottilaiset valmistusohjeet Kiiltomato.net. 10.10.2008. Viitattu 25.12.2018.
- Parkkinen, Jukka: Mary Shelley ja Frankenstein Parkkinen.org. 13.4.2015. Viitattu 25.12.2018.
- Liukkonen, Petri: Mary Wollstonecraft Shelley (1797-1851) – original surname Godwin Authors' Calendar. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Teuber, Andreas: Mary Wollstonecraft Shelley, August 30, 1797-February 1, 1851 Andreas Teuber Home Page – Brandeis University, Philosophy Department. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
- Books by Shelley, Mary Wollstonecraft (sorted by popularity) Project Gutenberg. Viitattu 25.12.2018 (englanniksi).
| ||||||||||||||||||||||||||
