William Godwin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Northcote, William Godwin, öljyvärimaalaus, 1802, National Portrait Gallery, William Godwin, radikaali liberaali ja utilitaristi, oli ensimmäisiä individualistisia anarkisteja.

William Godwin (3. maaliskuuta 17567. huhtikuuta 1836) oli englantilainen journalisti, kirjailija ja poliittinen filosofi. Godwin oli aikansa tunnetuimpia ateisteja ja anarkistisen liikkeen esikuvia.

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

William Godwin oli individualistinen anarkisti[1] ja filosofinen anarkisti, joka sai vaikutteita valistusajasta[2] ja kehitti monen mielestä ensimmäisen modernin anarkistisen koulukunnan[3].

Pjotr Kropotkinin mukaan Godwin "muotoili ensimmäisenä anarkismin poliittiset ja taloudelliset käsitteet vaikkei antanut ajatuksilleen tuota nimitystä ['anarkismi']."[4][5] Godwin oli utilitaristi, joka kuitenkin uskoi, että kaikki yksilöt eivät ole samanarvoisia vaan enemmän sosiaalista hyvää tuottavat ovat arvokkaampia ja siksi heitä pitäisi suosia: siis kaikilla ei olisi samoja oikeuksia[6]. Godwin vastusti valtiovaltaa, koska se puuttuu yksilön oikeuteen, "yksityiseen harkintaan", päättää, mikä hänen toimintansa maksimoisi utiliteetin (hyödyn). Hän tuomitsee muutkin yksilön harkintaa rajoittavat auktoriteetit. Stirner kehitti variantin tästä poistaen utilitarismin[7].

Political Justice -teoksen kolmannen painoksen nimilehti.

Godwin oli ääri-individualisti: kaikki yhteistyö työssä tulisi eliminoida[8]. Godwinin individualismi oli niin radikaalia, että hän jopa vastusti yksilöiden yhteisesiintymistä orkestereissa: hän kirjoitti teoksessaan Political Justice, että "kaikki, mitä termillä yhteistyö ymmärretään, on jollain tavalla pahaa."[8] Ainoa poikkeus tähän hänellä oli se spontaani yhteistyö, joka joskus syntyy, kun yhteisöä uhataan väkivallalla. Yksi syy vastustaa yhteistyötä oli se, että se rajoittaa yksilön kykyä edistää suurempaa hyvää.

Vaikka Godwin vastusti valtiovaltaa, hänen mukaansa minimivaltio on toistaiseksi "välttämätön paha"[9], joka ajan mittaan tiedon lisääntyessä tulisi yhä merkityksettömämmäksi ja vallattomammaksi[3]. Hän vastusti erityisesti demokratiaa peläten enemmistön sortavan yksilöä, joskin piti diktatuuria vielä demokratiaakin pahempana.

Godwin tuki yksityistä omistusoikeutta ja sanoi: "jokainen on oikeutettu työnsä tuotosten hallitsemiseen""[9]. Toisaalta hän suositteli, että yksilöt antaisivat toisilleen lahjaksi tarpeetonta omaisuuttaan näiden tarvitessa sitä. Siis vaikka ihmisillä oli oikeus yksityisomaisuuteen, heidän tulisi olla altruisteja. Tämä perustui utilitarismiin. Tähän lahjoittamiseen ei kuitenkaan saisi pakottaa, vaan sen tulisi olla yksilön "vapaan harkinnan" varassa. Hän ei kannattanut yhteisomistusta kuten kommunismissa, mutta silti anarkokommunistit saivat vaikutteita hänen suosituksestaan jakaa ylijäämää.

Godwinin näkemykset eivät täysin vastaa niiden ideologioiden näkemyksiä, jotka sanovat saaneensa häneltä vaikutteita. Historioitsija Albert Weisbord pitää Godwinia varauksetta individualistisena anarkistina[10]. Osa muista utilitaristeista on arvioinut, että on parempi antaa ulkopuolisen vallan pakottaa ihmiset lahjoittamaan kuin antaa kunkin päättää omasta lahjoittamisestaan[3].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Godwin meni naimisiin 1797 radikaalin feministin Mary Wollstonecraftin kanssa. Heidän tyttärensä oli Frankensteinin kirjoittaja Mary Wollstonecraft Shelley.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • An Enquiry Concerning Political Justice, and Its Influence on General Virtue and Happiness, 1793
  • Things as They Are: The Adventures of Caleb Williams, 1794
  • The Enquirer, 1797
  • Of Population, 1820
  • Thoughts on Man: His Nature, Production, and Discoveries, 1831

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Woodcock, George. 2004. Anarchism: A History Of Libertarian Ideas And Movements. Broadview Press. p. 20
  2. "Anarchism", Encarta Online Encyclopedia 2006 (UK version)
  3. a b c Mark Philp: William Godwin Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 1.10.2010. (englanniksi)
  4. Peter Kropotkin, "Anarchism", Encyclopaedia Britannica, 1910
  5. Godwin himself attributed the first anarchist writing to Edmund Burke's A Vindication of Natural Society. "Most of the above arguments may be found much more at large in Burke's Vindication of Natural Society; a treatise in which the evils of the existing political institutions are displayed with incomparable force of reasoning and lustre of eloquence…" – footnote, Ch. 2 Political Justice by William Godwin.
  6. McLaughlin, Paul (2007). Anarchism and Authority: A Philosophical Introduction to Classical Anarchism. Ashgate Publishing,, 119. 
  7. McLaughlin, Paul (2007). Anarchism and Authority: A Philosophical Introduction to Classical Anarchism. Ashgate Publishing,, 123. 
  8. a b "Godwin, William". (2006). In Britannica Concise Encyclopaedia. Retrieved December 7, 2006, from Encyclopædia Britannica Online.
  9. a b Godwin, William [1793] (1796). Enquiry Concerning Political Justice and its Influence on Modern Morals and Manners. G.G. and J. Robinson. OCLC 2340417. 
  10. Weisbord, Albert (1937). "Libertarianism", The Conquest of Power. New York: Covici-Friede. OCLC 1019295. Viitattu 2008-08-05.