John Edvard Valdemar Forsberg (8. syyskuuta 1917 Maalahti – 10. maaliskuuta 2014 Vaasa ) oli suomalainen poliitikko . Forsberg toimi RKP :n kansanedustajana vuosina 1954–1958 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä . Kunnallispolitiikassa Forsberg toimi Vaasan kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenenä.[1]
Forsberg kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1939, suoritti teologian erotutkinnon ja vihittiin papiksi vuonna 1949, pastoraalitutkinnon vuonna 1953 sekä pastoraalitutkinnon vuonna 1961. Työelämässä Forsberg toimi sotilaspastorina 1943, ruotsalaisen raittiustoimiston esimiehenä Vaasassa ja Suomen ruotsalaisen raittiustyön keskusliiton pääsihteerinä 1944–1951, kirkkoherran apulaisena Sulvassa 1949–1950, vt. kirkkoherrana Raippaluodossa 1950–1951, Vaasan ruotsalaisen seurakunnan ylimääräisenä pappina 1951–1960, Suomen ruotsalaisen seurakuntatyön liiton johtajana ja Församlingsbladetin päätoimittajana 1960–1966, Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana 1966–1979, Porvoon tuomiokapitulin asessorina 1967–1969 sekä kirkkohallituksen jäsenenä (kirkkoneuvos) 1970–1977.[1]
Forsbergin vanhemmat olivat maanviljelijä Edvard Alexander Forsberg ja Johanna Matilda Granlund. Forsbergin puoliso vuodesta 1942 oli lehtori Hildegard Maria Wassborr. Heillä on kolme lasta. Forsbergille myönnettiin rovastin arvonimi vuonna 1971 ja teologian kunniatohtorin arvonimi Åbo Akademilta vuonna 1974.[1]
