John Dudley
| John Dudley | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1504 |
| Kuollut | 22. elokuuta 1553 Lontoo, Englanti |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
John Dudley, Northumberlandin herttua (1504 – 22. elokuuta 1553 Lontoo, Englanti) oli englantilainen sotilas ja valtiomies, joka käytännössä oli Englannin hallitsija 1549–1553. Häntä pidetään taitava hallitsijana, mutta myös häikäilemättömänä ja kunnianhimoisena juonittelijana.[1][2][3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dudley oli privy councillor Edmund Dudleyn ja Elizabeth Greyn poika. Hänen isänsä mestattiin Henrik VIII:n aikana, mutta myöhemmin teloitus kumottiin juridisesti. Dudleysta tuli Englannin Ranskassa miehittämän Calais'n apulaiskuvernööri vuonna 1538, ja vuonna 1542 hän sai arvonimet Lislen varakreivi ja Lord High Admiral. Hän palveli Hertfordin kreivin ja myöhemmän Somersetin herttuan Edward Seymourin alaisuudessa Skotlannin sotaretkellä vuonna 1544. Saman vuoden syyskuussa hän valtasi ranskalaisen Boulognen kaupungin ja toimi sen kuvernöörinä vuosina 1544–1546. Dudley korotettiin Warwickin jaarliksi ja Lord Great Chamberlainiksi vuonna 1547 lordiprotektorina toimineen Edward Seymourin alaisuudessa. Dudley oli lordiprotektorin lähin mies Skotlannin vastaisessa sotaretkessä ja saavutti suurimman kunnian Pinkien taistelun voitosta syyskuussa 1547.[2][1][3]
Henrik VIII:n kuoltua 28. tammikuuta 1547 Dudleysta tuli jäsen neuvostossa, joka perustettiin hallitsemaan maata Edvard VI:n lapsuuden aikana. Lordiprotektori ja Dudley tekivät aluksi yhteistyötä. Vuoden 1549 loppupuolella Dudley, joka oli Edvard VI:n suosiossa, alkoi syrjäyttää itsevaltaista Somersetin herttuaa liittoutumalla maata omistaneiden luokkien ja roomalaiskatolisten kanssa. Dudley tuli neuvoston puheenjohtajaksi vuonna 1550 ja sai aikaan tammikuussa 1552 Somersetin lopullisen tappion ja teloituksen. Jo vuonna 1551 Dudley oli nostettu Northumberlandin herttuan asemaan. Somersetin kuoleman jälkeen hän oli lähes itsevaltainen Englannin hallitsija. Hän luopui Englannin pyrkimyksistä saada Skotlanti hallintaansa, kumosi Somersetin liberaalin maatalouspolitiikan tukahduttamalla kapinoineet talonpojat ja jatkoi uskonpuhdistuksen vakiinnuttamista Englannissa takavarikoimalla itselleen ja apureilleen suuren osan kirkon jäljellä olevasta varallisuudesta. Dudley lähti uskonpuhdistuksen mukaan vain omaksi hyödykseen. Piispa John Hooper ja John Knox olivat jonkin aikaa hänen suojelijoitaan. Hän alkoi nyt suunnitella Englannin kruunun saantia perheelleen. Hän taivutteli tuberkuloosiin kuolevan 15-vuotiaan kuninkaan sulkemaan kaksi sisarpuoltaan Marian ja Elisabetin pois kruununperimysoikeudesta ja nimittämään seuraajakseen Lady Jane Greyn, jonka Dudley oli naittanut pojalleen Guildford Dudleylle. Edvardin kuoltua 6. heinäkuuta 1553 Dudley julisti Janen kuningattareksi ja lähti itäisissä kreivikunnissa taisteluun Marian kannattajia vastaan. Hän antautui lopulta Marian joukoille, ja hänet teloitettiin maanpetoksesta.[2][1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Dudley, John Dictionary of National Biography s. 271–. 1885-1900. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c John Dudley Encyclopedia Britannica. 2023. Viitattu 13.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c John Dudley Nordisk familjebok. 1907. Viitattu 13.10.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Dudley Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
