Johannes Aavik
Johannes Aavik (8. joulukuuta 1880 Pöide, Saarenmaa – 19. maaliskuuta 1973 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen kielitieteilijä ja viron kielen uudistaja.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1888–1902 Aavik kävi koulua saksankielisessä kymnaasissa Kuressaaressa, jossa osallistui nuorten kirjallisuuspiiriin, joka julkaisi käsinkirjoitettua lehteä. Aavik hyödynsi siihen Juhani Ahon kirjoittamia lastuja. 1902 Aavik lähti opiskelemaan Tarton yliopistoon kahdeksi vuodeksi. Tartossa hän tutustui tuleviin nooreestiläisiin, mm. Gustav Suitsiin ja Friedebert Tuglasiin. 1903 Aavit lähti Ukrainaan jatkaan opintoja Nežinin historiallis-kielitieteellisessä instituutissa. Ukrainassa hän kirjoitti 1904 Georg Brandesille ranskankielisen katsauksen viron uudempaan kirjallisuuteen. 1905 kirjoitti Noor-Eestin ensimmäiseen albumiin mm. viron kirjakielen täydentämisen keinoista.
Helsingin yliopistoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1906 hän siirtyi opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Tällöin hän tutustui Juhani Ahoon, jolta pyysi lupaa vironkielisen lastuvalikoiman julkaisemiseen. 1907 Aavik julkaisi Ahon lastuista valikoiman Laastud, Väljavalik I. 1909 ilmestyneessä Noor-Eestin III albumissa oli myös Aavikin kaukokirjallinen teos "Ruth" kirjailijaniemellä J. Randvere. 1910 Aavik valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi; pro gradu -tutkielma oli ranskalaisesta kirjailijasta Paul Bourget'sta. Vuonna 1911 hän julkaisi Villem Grünthalin kanssa toisen valikoiman Ahon lastuja, Laastud II. Vuonna 1912 Aavik julkaisi Yksin-teoksen vironnoksen.
Kielenuudistusliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aavik oli viron kielenuudistusliikkeen keulahahmo. Hän esitteli liikkeen teoreettiset perusteet vuonna 1924 kirjassaan Keeleuuenduse äärmised võimalused. Hän toi viron kieleen paljon uusia sanoja kansankielestä ja suomesta ja loi yhdyssanoja ja johdoksia, joista osa on edelleen käytössä.[2] Hän halusi korvata viron ü-kirjaimen y:llä.
Pako Ruotsiin ja toiminta paon jälkeen Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syksystä 1940 lähtien Aavik asui Nõmmella. Vuonna 1944 hän pakeni Ruotsiin, jossa hän työskenteli arkistotyöntekijänä, kääntäjänä ja kieliartikkeleiden ja koulukirjojen kirjoittajana Tukholmassa. Vuosina 1960-1962 hän oli Ruotsin Viron valtuuskunnan edustajana. Hän kuoli Tukholmassa ja haudattiin siellä olevalle metsähautausmaalle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Viro ims. kielinä helsinki.fi. Viitattu 22.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Erelt, Tiiu 1989: Viron kielen ohjailu: Historiallinen kehitys ja nykytilanne. — Kielikello 1 (21. vsk.), s. 5–12.
| ||||||||||||||||||
