Johann Walter (Walther)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johann Walter (Johann Blanckenmüller, Johannes Walter, Johann Walther, (1496 Kahla10. huhtikuuta 1570 Torgau) oli saksalainen säveltäjä ja kanttori sekä ensimmäisen luterilaisen kuorolaulukirjan julkaisija.

Walter oli Torgaun kaupungin kanttori vuodesta 1526 ja vuodesta 1548 Saksin ruhtinaan hovikapellimestari ja Staatskapelle Dresdenin perustaja ja ensimmäinen kapellimestari. Dresdenistä hän palasi takaisin Torgauhun.[1] Walter toimi Torgaun raadin palkkaamana kanttorina. Hän opetti latinankoulussa, jonka oppilaat vastasivat laulusta kiinnostuneiden kaupungin asukkaiden kanssa kirkon kuoromusiikista. Hän oli Martin Lutherin läheinen työtoveri ja neuvonantaja mm. Lutherin Saksalaisen messun valmistamisessa. Tunnetuin Walterin kirjoista lienee kuorolaulukirja ”Geystllich gesank Buchleyn” vuodelta 1524.[2]

Johannes Walter, Lob und Preis der löblichen Kunst Musica

Walter julkaisi 1538 runomuotoisen kirjoituksen ”Lob und Preis Der löblichen Kunst Musica”, ja sen johdantona on Martin Lutherin kirjoittama runomuotoinen puhe ”Frau Musica”.[3]

Kirjoituksessaan Walterin teksti kuvailee musiikin merkitystä Vanhassa ja Uudessa testamentissa ja miten taivaassa ei tarvita muita taiteen lajeja kuin vain musiikki.

”Im himmel gar man nicht bedarff

Der kunst Grammatik Logic scharff

Geometri/ Astronomy

Kein medicin / juristerey

Philosophey / Rethorica

Allein die schöne Musica

Da werdens all Cantores sein

Gebrauchen dieser kunst alllein.”[4]

Saksan evankelisten kirkkojen virsikirjassa Evangelisches Gesangbuchissa on viisi Walterin sävelmää sekä kolme hänen kirjoittamaansa virttä.[1]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on muutama virren sävelmä, jotka on painettu Walterin koraalikirjassa 1543, mutta vain yksi Walterin virsi, 620 ”Sen suven suloisuutta”. Se on käännös Walterin virrestä ”Herzlich tut mich erfreuen”, jossa on ollut kaikkiaan 33 säkeistöä.[4] Ruotsin kirkon virsikirjassa samasta Walterin virrestä on käännetty virsi 324 ”On riemu mietiskellä” (suom. Anna-Maija Raittila 1998). Sen säkeistöt ovat suurelta osin eri säkeistöjä kuin Suomen kirkon virsikirjan virren säkeistöt. Ruotsin kirkon virsikirjassa on myös yksi Walterin sävelmä, virressä 178 ”Kuin välke merten, auringon”. Walter on kirjoittanut sävelmän Lutherin jouluvirttä ”Von himmel hoh” varten.

Walterin virret ja sävelmät suomenkielisissä virsikirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 178 Kuin välke merten, auringon ”Morgen ist ganz frich und neu" (san. Johannes Zwick ennen v. 1542, säv. Walter)
  • 324 On riemu mietiskellä. ”Herzlich tut mich erfreuen” (suom. 1690, uud. suom. Den svenska psalmbokenin 1986 tekstin mukaan Anna-Maija Raittila 1998)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Evangelisches Gresangbuch Ausgabe für die Evangelisch-Lutherische Landeskirche Sachsens. Evangelische Verlagsanstalt GmbH, Leipzig, 1995. (saksaksi)
  2. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 738. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  3. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 467. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  4. a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205-429., s. 305. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017. (ruotsiksi)