Johan Reinhold Munck

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johan Reinhold Munck, Erik Johan Löfgrenin yliopiston tilauksesta postuumisti maalaama muotokuva vuodelta 1866.

Johan Reinhold Munck (20. tammikuuta 1795 Hämeenlinna26. heinäkuuta 1865 Hausjärvi)[1] oli aateliseen Munck af Fulkila -sukuun kuulunut vapaaherra, sotilas ja hallintoesimies.

Munckin isä oli maaherra Johan Henrik Munck.[1] Venäjällä palvellut Munck tuli 1843 Haminan kadettikoulun johtajaksi. Yliopiston sijaiskansleriksi hänet nimitettiin 1855. Munck oli suosittu nuorisoa kohtaan osoittamansa ymmärryksen ja humaanisuuden vuoksi. Hän vaikutti J. V. Snellmanin nimittämiseen vuonna 1856 Helsingin yliopiston professoriksi. Munck oli Erkylän kartanon omistaja ja perusti kartanon alustalaisten lapsille Suomen ensimmäisen kansakoulun.[2]

Munck oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1863–1864.[1] Vapaaherra, kartanonomistaja, tutkimusmatkailija ja valtiopäivämies Carl Otto Alexander Munck ja vapaaherra, insinööri, valtiopäivämies Nikolai Adolf Reinhold Munck olivat hänen poikiaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Johan Reinhold Munck Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.6.2010.
  3. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Munck Carl Otto Alexander Viitattu 18.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.