Joachim Neander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joachim Neander

Joachim Neander (s. 1650 Bremen, Saksa31. toukokuuta 1680 Bremen), saksalainen rehtori, saarnaaja ja virsirunoilija ja -säveltäjä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä oli latinanopettaja. Hänen perheensä sukunimi oli Neumann, mutta ajan tavan mukaan hänen isoisänsä oli muuttanut sen kreikankieliseen muotoon Neander. Vuosina 1666-1670 Joachim Neander opiskeli ensin kalvinistista teologiaa Bremenissä ja sen jälkeen työskenteli opettajana useissa paikoissa, kuten Heidelbergissa, jossa hän opiskeli teologiaa ja Frankfurtissa. Noin 1670 hän tutustui saarnaaja Theodor Undereyckiin, ja hänen kauttaan Neander sai kotiopettajan paikan Frankfurtissa vuonna 1671, missä Neander tapasi Philipp Jacob Spenerin vuonna 1673, josta tuli yksi pietismin perustajia. [1]

Vuosina 1674-1697 Joachim Neander toimi Düssedorfin reformoidun latinankoulun rehtorina. Hän rupesi järjestämään yksityisiä hartaushetkiä, seuroja. Se ei ollut sallittua, ellei pappia ollut mukana, ja Neander joutui vaikeuksiin. Hänet erotettiin määräajaksi virantoimituksesta. Jouduttuaan näin työttömäksi hän mielellään vaelteli luonnossa[2], Mettemannin kaupungin lähellä olevassa laaksossa. Siellä hänen oletetaan kirjoittaneen runojaan ja virsiään. 1800-luvulla aluetta, alettiin kutsua hänen mukaan nimellä Neanderthat (Neanderin laakso). 1850-luvun puolivälissä alueelta löydettiin kalkkikiveä louhittaessa ihmisluurankoja, jotka tutkittiin ja todettiin kuuluneen aikaisemmin tuntemattomalle, sukupuuttoon kuolleelle ihmislajille, joka sai nimekseen Neanderthalin ihminen.[3].

1679 hän muutti kotikaupunkiinsa Bremeniin ja toimi siellä saarna-apulaisena St Martini-kirkossa. Noin vuoden kuluttua hän sairastui ja kuoli 1680 todennäköisesti ruttoon.

Neander on kirjoittanut noin 70 virttä. Häntä on kutsuttu reformoidun kirkon Gerhardiksi, luterilaisen virsirunoilija Paul Gerhardin mukaan. [1] Tosin hänen virsistään on säilynyt käytössä vain muutama, joista tunnetuin on virsi Lobe den Herren, den mächtigen Köning der Ehren”. Se on käännetty useille eri kielille ja se on yksi tunnetuimipa protestanttisia virsiä. Virsi on loppusoinnullinen, säkeistömuotoinen, vaikka Reformoitu kirkko ei tuohon aikaan hyväksynyt muita, kuin Raamatun psalmien riimitettyjä muokkauksia. [4]

Neanderin virsiä suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja

Sävelmä:

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 2 Kiitos nyt Herran hän suuri on kunniassansa. (Uud. suom. Pekka Kivekäs 1998)

Hengellinen laulukirja

  • 60 Kirkkauden Herra, Kristus kuninkaani
  • 523 Kiitos nyt Herran

Cantemus, Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja

  • 292 Kiitos nyt Herran (Suom. Knut Legat Lindström 1867)

Sävelmä:

  • 217 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät (Tekstiː Anna-Maija Raittila)

Seurakunta laulaa [5]

  • 8 Kiitos nyt Herran

Sävelmä:

  • 101 Jumala on läsnä (Tekstiː Gerhard Tersteegen)
  • 508 Ketkä valkovaatteissansa (Tekstiː Hartman T Schenck)

Siionin kannel

Sävelmä:

  • 60 Herra Jeesus Kristus, ylin kuninkaamme (Tekstiː Lina Sandell)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 443. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. Virsikirja virsikirja.fi. Viitattu 4.2.2020.
  3. Joachim Neander bach-cantatas.com. Viitattu 2.4.2020. (englanniksi)
  4. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 41. Wessmans musikförlag AB Visby 2014, ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  5. Seurakunta laulaa. Kirjatoimi ISBN 952-629-430-8, 2001.