Jelena Porsanger
Jelena Porsanger (o.s. Sergejeva; s. 1967 Kuolan piirin Loparskaja, Neuvostoliitto) on Venäjältä kotoisin oleva saamelainen kansatieteilijä. Hän on etnisesti puoliksi kolttasaamelainen ja puoliksi venäläinen. Hän eli lapsuutensa Loparskajassa ja kävi koulua 25 kilometrin päässä kotoaan. Hänen isänsä puhui koltansaamea. Jelena Sergejevan kiinnostui nuoruusvuosina saamelaiskulttuurista. Kun Neuvostoliitossa julkaistiin samoihin aikoihin saame-venäjä-sanakirja, hän opetteli puhumaan saamea. Lisäksi kolttasaamelaisen isoäitinsä avulla hän opetteli suomen kieltä.[1]
Porsanger opiskeli 1990-luvulla Helsingin yliopistossa suomen ja pohjoissaamen kieliä ja uskontotiedettä. Viimeksi mainittua alaa hän opiskeli Helsingissä filosofian lisensiaatiksi saakka. Vuonna 1998 hänet kutsuttiin Tromssan yliopistoon, jossa hän väitteli vuonna 2006 itäsaamelaisesta muinaisuskosta 1500-1900-luvuilla. Hän oli ensimmäinen, joka Norjassa puolusti väitöskirjaansa saamen kielellä. Väitöskirja oli otsikoitu "Bassejoga čáhci": Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birra álgoálbmotmetodologiijaid olis (norj. ”Vannet i den hellige elva”: Kildene til den østsamiske religionen sett i lys av urfolksmetodologi).[1][2][3]
Porsanger meni Norjassa naimisiin. Hän työskenteli Koutokeinossa sijaitsevan Saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) järjestyksessä kuudentena rehtorina (2011–2015).[4][5] Hän on osaltaan ollut tuomassa esille, että kolttia asuu yhä myös Pohjois-Norjassa. Koltansaamen kieli oli miltei kadonnut seudulta, eikä sillä ole virallisen vähemmistökielen asemaa Norjassa.[6]
Sittemmin Porsanger on toiminut muun muassa RiddoDuottarMuseat-museokokonaisuuteen kuuluvan saamelaismuseon johtajana Kaarasjoella.[7][8][9]
Opinnäytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ihminen ja luonto koltta- ja kuolansaamelaisten maailmankuvassa. 1997. Uskontotieteen lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Siw Ellen Jakobsen: Arkistoitu kopioMed himmelen som tak (arkistoitu verkkosivu) Bladet Forskning, Nr. 2/2007. 6/2007. forskningsradet.no. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 23.10.2019. (norjaksi)
- ↑ Randi Solhaug: Arkistoitu kopioFørste disputas på samisk (arkistoitu verkkosivu) 20.1.2006. Tromssan yliopisto, uit.no. Arkistoitu 11.6.2007. Viitattu 23.10.2019. (norjaksi)
- ↑ Jelena Porsanger: Bassejoga čáhci : Gáldut nuortasámiid eamioskkoldaga birraálgoálbmotmetodologiijaid olis (pdf) (ISBN 978-82-7374-690-0; Tromssan yliopiston väitöskirjan toimitettu laitos) 2007 (väitös 20.1.2006). Davvi Girji OS (davvi.no) ja Tromssan yliopisto, uit.no. Viitattu 23.10.2019. (pohjoissaameksi)
- ↑ Siv Eli Vuolab: Hun skal lede Sápmis største utdanningsinstitusjon nrk.no. 22.3.2011. NRK AS. Viitattu 15.6.2022. (norjaksi)
- ↑ Gunvor Guttorm ny rektor för Samisk høgskole 19.5.2015. Sveriges Radio, sverigesradio.se. Viitattu 15.6.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sara Wesslin: Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä” (artikkeli julkaistu englanniksi Barents Observer -julkaisussa tässä) 1.7.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Contact us - Employees of the Sámi Museum in Karasjok RiddoDuottarMuseat, rdm.no. Viitattu 15.6.2022. (englanniksi)
- ↑ About RDM RiddoDuottarMuseat, rdm.no. Viitattu 15.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopioSamisk kunstmuseum er prioritert i stortingsmeldingen om museer 2021 26.3.2021. RiddoDuottarMuseat, rdm.no. Arkistoitu 15.6.2022. Viitattu 15.6.2022. (norjaksi)
- ↑ Jelena Sergejevan lisensiaatintyö Helka-tietokannassa finna.fi. Viitattu 6.5.2013, viite päivitetty 15.6.2022.
| ||||||||||
