Jarl Jaatinen
Jarl Gustaf Hjalmarson Jaatinen (13. elokuuta 1914 Raahe – 23. helmikuuta 1940 Viipurin mlk) oli suomalainen arkkitehti, jonka ura jäi sodan takia lyhyeksi.[1]
Jaatinen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1938. Opiskeluaikanaan hän työskenteli Jussi Paatelan ja Alvar Aallon toimistoissa. Viimeksi mainitussa hän osallistui avustajana muun muassa Villa Mairean suunnitteluun. Diplomityönään hän suunnitteli ylioppilaskylän Pitäjänmäelle.[1] Hän työskenteli myös näyttömöavustajana Ruotsalaisessa teatterissa, jonka oppilaskoulussa opiskelleen Märta Laurentin kanssa hän oli kihlautunut 1937. He avioituivat seuraavana vuonna, ja heille syntyi 2. maaliskuuta 1940 poika Jarl nuorempi.[2]
Hänen lähin opettajansa oli Hilding Ekelund, joka tunnettiin arkkitehtina 1920-luvun klassisismista. Jaatinen oli kuitenkin omaksunut osin ulkomailla näkemänsä funktionalismin, jolla hän ehti jättää jälkensä suomalaisen arkkitehtuurin historiaan. Hän suunnitteli muun muassa yhden loistohuvilan sekä koulurakennuksen ja taidemuseon Viipuriin. Hänen ainoa toteutunut suunnitelmansa oli Helsingin Kulosaaressa sijaitseva vuonna 1939 valmistunut Villa Jaatinen, jonka hän suunnitteli äidilleen.[1]
Hän osallistui myös muutamiin kilpailuihin. Hän oli mukana ryhmässä, joka voitti kolmannen palkinnon Tallinnan keskussairaalan kilpailussa. Kolmannen palkinnon hän voitti myös Pariisin maailmannäyttelypaviljongin kilpailussa vuonna 1937. Hän oli mukana myös Alvar Aallon suunnitteluryhmässä, joka voitti kolmoisvoiton New Yorkin maailmannäyttelykilpailussa. Myöhemmin hän oli paviljongin rakennustyön valvojana.[1]
Jaatisen lupaavasti alkanut arkkitehdin ura katkesi kaatumiseen talvisodassa konekiväärijoukkueen johtajana. Hänet on haudattu perhehautaan Kulosaaren hautausmaalle. Sinne haudattiin myös hänen nuorempi veljensä Rolf Jaatinen, joka kaatui jatkosodassa elokuussa 1941.[2]
Perhehaudassa lepää myös veljessarjan kolmas, maantieteilijä Stig Jaatinen[3], samoin heidän äitinsä Hilja (Hilli) Jaatinen.[2] Hilding Ekelund suunnitteli myöhemmin oppilaansa muistoksi haudalle kiven.[1] Nuorin veljeksistä oli Sven Jaatinen. Hän toimi 1960-luvun alkupuolelta vuoteen 1993 apteekkarina Helsingissä Runeberginkadun apteekissa, joka oli alun perin ollut Viipurissa ja siirtynyt sodan jaloista Helsinkiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Arkkitehtuurimuseo, Jarl Jaatisen arkkitehtiesittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Raimo Hanski ym. (toim): Leposaaren sankarit 1939–1944 Vilans hjältar, s. 54–60
- ↑ Luovutetun alueen apteekkarit vuodesta 1689 Alajärven apteekki. Viitattu 31.12.2015.