Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 1934 loppuottelu
Vuoden 1934 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelu pelattiin 10. kesäkuuta 1934 Roomassa Nazionale del PNF -stadionilla. Ottelussa olivat vastakkain Italia ja Tšekkoslovakia. Se päättyi Italian 2–1-voittoon jatkoajan jälkeen.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934
Vuoden 1934 MM-lopputurnaus oli järjestyksessään historian toinen. Cup-muotoisena pelatussa turnauksessa oli mukana yhteensä 16 maata, joista 12 oli Euroopasta, 3 Etelä-Amerikasta ja yksi Afrikasta. Välierissä kohtasivat Italia ja Itävalta sekä Tšekkoslovakia ja Saksa. Turnauksen suursuosikki oli "Ihmejoukkueeksi" kutsuttu Itävalta, joka oli huhtikuusta 1931 lähtien hävinnyt ainoastaan kerran 28:ssa ottelussa. Sen ensimmäinen tappio sitten joulukuun 1932 tuli välieräottelussa Italiaa vastaan.[1]
Ottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loppuottelu alkoi Rooman Nazionale del PNF -stadionilla sunnuntaina 10. kesäkuuta kello 17.30 paikallista aikaa. Joukkueen menestystä poliittisiin tarkoitusperiinsä käyttänyt diktaattori Mussolini oli edellisenä iltana tavannut Italian pelaajat ja pitänyt heille puhuttelun. Ottelussa oli vastakkain kaksi erityylistä joukkuetta; Italia koostui fyysisistä pelaajista, kun taas Tšekkoslovakia luotti taitaviin yksilöihinsä. Avausmaalia saatiin odottaa 71. peliminuutille, kunnes Antonín Puč sai pallon takaisin antamansa kulmapotkun jälkeen ja siirsi Tšekkoslovakian johtoon lähes nollakulmasta tekemällään maalilla. Joukkueella oli hetkeä myöhemmin mahdollisuus ratkaista ottelu, mutta František Svobodan laukaus osui tolppaan. Italia onnistui tasoittamaan ottelun yhdeksän minuuttia ennen loppua, kun Raimundo Orsi karkasi Enrique Guaitan pystysyötön jälkeen Tšekkoslovakian puolustukselta ja sijoitti pallon valelaukauksen jälkeen maalivahti František Pláničkan yli.[2]
Jatkoajalle Italia joutui lähtemään altavastaajana Giuseppe Meazzan loukkaantumisen vuoksi. Tuohon aikaan jalkapallossa ei tunnettu pelaajavaihtoja, joten Meazza joutui olemaan kentällä loukkaantuneena. Tšekkoslovakian pelaajat eivät kuitenkaan vaivautuneet vartioimaan ontuvaa Meazzaa ja niin hän pääsi ottelun 95. peliminuutilla käynnistämään Italian hyökkäyksen syöttämällä pallon Enrique Guaitalle, joka puolestaan vapautti Angelo Schiavion maalintekoon. Italia onnistui pitämään johtoasemansa ottelun loppuun saakka ja pääsi näin juhlimaan ensimmäistä maailmanmestaruuttaan. Joukkueen pelaajista Luis Monti oli aikaisemmin edustanut Argentiinaa ja pelannut sen riveissä myös vuoden 1930 MM-finaalissa.[2]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 10. kesäkuuta 1934 17.30 |
Italia 
|
2–1 ja. (1–1, 0–0) |  Tšekkoslovakia
|
Stadio Nazionale del PNF, Rooma | |
Orsi  81' Schiavio 95'
|
71' Puč
|
Yleisömäärä: 55 000 Tuomari: Ivan Eklind, Ruotsi Linjatuomarit: Louis Baert, Belgia ja Mihály Ivanicsics, Unkari |
      Italia
|
Tšekkoslovakia
|
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lisi, Clemente Angelo: "A History of the World Cup: 1930-2006", Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-081-08590-5-0.
- 1934 FIFA World Cup Match Report Italy - Czechoslovakia FIFA
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ World Cup: 25 stunning moments … No11: Austria's Wunderteam go close 22.4.2014. The Guardian. Viitattu 9.5.2014.
- ↑ a b Lisi, s. 30–31.
1930 Uruguay–Argentiina | 1934 Italia–Tšekkoslovakia | 1938 Italia–Unkari
1950 Uruguay–Brasilia | 1954 Länsi-Saksa–Unkari | 1958 Brasilia–Ruotsi
1962 Brasilia–Tšekkoslovakia | 1966 Englanti–Länsi-Saksa
1970 Brasilia–Italia | 1974 Länsi-Saksa–Hollanti | 1978 Argentiina–Hollanti
1982 Italia–Länsi-Saksa | 1986 Argentiina–Länsi-Saksa
1990 Länsi-Saksa–Argentiina | 1994 Brasilia–Italia | 1998 Ranska–Brasilia
2002 Brasilia–Saksa | 2006 Italia–Ranska
2010 Espanja–Hollanti | 2014 Saksa–Argentiina | 2018 Ranska–Kroatia