Jacques Bénigne Bossuet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyacinthe Rigaud: Jacques Bénigne Bossuet'n muotokuva.

Jacques Bénigne Bossuet (27. joulukuutalähde? 1627 Dijon, Ranska[1]12. huhtikuutalähde? 1704 Pariisi, Ranska[1]) oli ranskalainen teologi, saarnaaja ja kirjailija.

Bossuet'a pidetään yhtenä ranskankielisen proosan mestareista.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperä ja vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bossuet syntyi perheeseen, joka oli palvellut hallitsijaa erilaisissa tehtävissä. Hän kävi koulunsa Dijonin jesuiittojen koulussa, ja viidentoista ikäisenä hän tuli Pariisiin päättääkseen siellä koulunsa. Pariisilaisessa Navarran collegessa oli yhtenä hänen opettajanaan maisteri Nicolas Cornet, joka oli tunnettu teologi ja jansenismin vastustaja. Vuonna 1652 Bossuet sai valmiiksi tutkintonsa, sen jälkeen kun hän oli läpäissyt useita julkisia testejä, jotka kiinnittivät häneen yleistä huomiota, ja hän sai osakseen myös ruhtinas Louis II Condén ystävyyden. Pappistutkinnon suoritettuaan ja tohtorin arvon saatuaan hän lähti Pariisista Metziin, jonne hänen isänsä oli nimitetty alueparlamentin neuvonantajaksi ja johon hän itse sai nimityksen kaniikiksi.

Saarnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jacques Bénigne Bossuet.

Bossuet kutsuttiin usein Pariisiin, ja hän sai arvostusta ja yleistä arvonantoa saarnoistaan ja pyhimysten muistoksi pitämistään ylistyspuheista. Hän saarnasi eräänä adventtina ja paastonaikana kuningataräidin ja kuninkaan läsnä ollessa. Hän onnistui hyvin myös protestanttien käännyttämisessä takaisin katoliseen kirkkoon. Käännynnäisistä on mainittava muun muassa kenraali T. Dangeau ja Mademoiselle de Duras. Helpottaakseen kääntymistä katolisuuteen hän kirjoitti teoksen: Exposition de la doctrine de l’Eglise.

Useimmat näistä improvisoidusti pidetyistä saarnoista ovat kadonneet. Hänellä oli tapana mietiskellä aihetta muutama tunti ennen saarnatuoliin nousemista, merkitä paperille jotain avainsanoja, kirkkoisien sanontoja, joita hän käytti saarnapolkunsa maamerkkeinä. Joskus hän saneli pitkiä osia saarnastaan, mutta sitten hän ajautui hetken innoituksen valtaan sekä kuulijoissaan heränneeseen vaikutelmaan.

Condomin piispa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Charles-Maurice Le Tellier nimitettiin 21. syyskuuta 1670 Reimsin arkkipiispa-herttuaksi, siunattiin Bossuet paavin suostumuksella Condomin piispaksi. Tämä tapahtui Pontoisen fransiskaanikirkossa.

Hautajaispuheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1670 ja vielä seuraavanakin vuonna hän piti hautajaispuheita, joissa hän toi esille hienostuneella tavalla inhimillisen suuruuden mitättömyyden. Hän piti hautajaispuheet muun muassa Ranskan Henrietta Marialle, joka oli myös Englannin kuningatar ja kuningas Kaarle I:n puoliso, sekä kuningas Ludvig XIII:n puolisolle Anna Itävaltalaiselle.

Dauphinin opettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bossuetista tuli kruununperillisen (dauphinin), Ludvig XIV:n ja Maria Teresian pojan, opettaja[1]. Vuonna 1681 hän kirjoitti teoksen Discours sur l'histoire universelle, jossa hän, esitettyään aluksi lyhyen yhteenvedon tapahtumista, pohtii Jumalan tahtoa kirkkonsa suhteen. Kuten Voltaire sanoi, voi vain ihmetellä, miten majesteetillisesti hän kuvaa tapoja, hallituksia, suurten valtakuntien kasvua ja tuhoa ja nämä yhdellä nopealla energisellä katsauksella. Kruununperillisen käyttöön hän kirjoitti myös teoksen Traité de la connaissance de Dieu et de soi-même, jossa hän noudattelee yleisesti René Descartesin doktriineja yhtä syvällisesti kuin Descartes.

Kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oeuvres, 1852.

Bossuet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi vuonna 1671. Hän oli tuolin numero 37 haltija. Se oli aiemmin kuulunut Daniel Hay du Chastelet’lle. Lisäksi hän oli jäsenenä vuonna 1627 perustetussa vaikutusvaltaisessa salaseurassa La Compagnie du Saint-Sacrement.

Meaux’n piispa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kruununperijän kasvatustehtävä oli 1681 päättynyt, Bossuet nimitettiin Meaux’n piispaksi, ja tämän jälkeen hän keskittyi huolehtimaan hiippakunnastaan, saarnasi säännöllisesti sekä taisteli katolisena teologina protestantteja vastaan. Hän kirjoitti kuuluisan Meaux’n katekismuksen (Catéchisme de Meaux) vuonna 1687 ja valmisti hiippakuntansa uskovaisille teokset Méditations sur l'Evangile sekä Elévations sur les Mystères.

Saarnaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bossuetilla oli merkittävä saarnaaja ja puhuja ja myös Ranskan papiston säätykokouksen johtaja. Vuoden 1682 papiston säätykokouksessa tapahtuneessa kuninkaan ja paavin välien rikkoutumisessa Bossuet laati julistuksen gallikaanisen kirkon vapaudesta. Tämä rajoitti paavin valtaa Ranskan kirkossa. Nämä vuoden 1682 neljä artiklaa määrittelivät suhteen valtioon ja ovat myöhemminkin olleet kiivaan keskustelun kohteina. Paavi reagoi tekstiin polttamalla sen.

Bossuet kuoli Pariisissa 12. huhtikuuta 1704 virtsakivien aiheuttamaan sairauteen.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielinen näyte ”Englannin Henriette-Anne’in, Orleans’in herttuattaren, ruumissaarna” on antologiassa Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1934).

  • Exposition de la doctrine de l'Eglise.
  • Discours sur l'Histoire universelle (1681) Teksti verkossa
  • Histoire des variations des Églises protestantes (1688)
  • Défense de la Tradition et des saints Pères (1693)
  • Maximes et réflexions sur la comédie (1694)
  • La Politique tirée de l'Écriture sainte (postuumi) (1709)
  • Traité de la connaissance de Dieu et de soi-même (postuumi) (1741)
  • Sermons (postuumi) (1772)
  • Oraison funèbre de Henriette-Marie de France

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Victor Vaillant, Etudes sur les sermons de Bossuet, 1851
  • Thérèse Goyet, L'Humanisme de Bossuet, le goût de Bossuet, 1965

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Bossuet, Jacques Bénigne”, Otavan kirjallisuustieto, s. 103. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]