Jacob Roschier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jacob Roschier (12. toukokuuta 1787 Viipuri11. syyskuuta 1838 Lemi) oli suomalainen kirkkoherra ja virsikirjasuomentaja.

Roschierin vanhemmat olivat Mikkelin pitäjän kappalainen Erik Johan Roschier ja Juliana Starck. Perhe muutti vuonna 1793 Saarijärvelle kun Erik Johan Roschier nimitettiin Saarijärven kirkkoherraksi. Jacob kävi triviaalikoulua Vaasassa ja pääsi ylioppilaaksi 1804. Hän opiskeli sitten Turun Akatemiassa ja hänet vihitiin papiksi 1811. Roschier toimi sitten kirkkoherran apulaisena Viitasaarella vuodesta 1811.

Roschier oli Lemin kirkkoherrana 1822–1838 ja hän kirjoitti 1823 kuvauksen pitäjän taloudellisista oloista. Vuonna 1829 Roschier ehdotti pitäjänkokouksessa että pitäjään hankittaisiin köyhäinkassan varoilla suomenkielisiä kirjoja joita sitten lainattaisiin lukijoille maksua vastaan. Lainausmaksuilla voisi sitten hankkia lisää kirjoja. Lemiläiset suhtautuivat ajatukseen periaatteessa myönteisesti mutta kirjojen hankintaa päätettiin lykätä koska lemiläisten käsityksen mukaan pari vuotta aiemmin sattunut Turun palo oli nostanut kirjojen hinnat niin korkealle ettei niitä vielä kannattanut hankkia. Rroschier edisti Lemillä myös tehokkaasti perunanviljelyn leviämistä.

Roschier käänsi suomeksi ruotsalaisen ns. Wallinin virsikirjan. Hän osallistui tällä käännöksellä suomalaisen virsikirjakomitean 1829 julistamaan kilpailuun. Komitea pyysi kirjailija G. A. Avellanilta arvostelua käännöksestä ja tämä arvosteli Roschieria liiallisesta murteellisuuksien käytöstä. Arvostelusta huolimatta Roschier julkaisi virsikirjasuomennoksensa nimellä Psalmi-Kirja. Ruotsista Suomeksi käätty vuonna 1836. Roschier nimitettiin samana vuonna myös virsikirjakomitean jäseneksi ja vuonna 1885 hyväksytyssä uudessa suomenkielisessä virsikirjassa onkin vaikutteita Roschierin käännöstyöstä.

Jacob Roschier oli naimisissa edeltäjänsä tyttären Katarina Elisabet Lundanin kanssa ja heillä oli seitsemän lasta. Kaksi lapsista kuoli jo pienenä ja loput viisi lasta sekä Roschier itse menehtyivät syksyllä 1838 raivonneessa punatautiepidemiassa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Om hushållningen i Klemis socken. Suomen Talousseura 1826
  • Psalmi-Kirja. Ruotsista Suomeksi käätty. Turku 1836

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]