JBL (kaiutinmerkki)
| JBL | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | tytäryhtiö |
| Perustettu | 1946 |
| Perustaja | James B. Lansing |
| Kotipaikka | Northridge, Kalifornia, USA |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala | äänentoistoelektroniikka |
| Tuotteet | kaiuttimet kuluttajille ja ammattikäyttöön |
| Emoyhtiö | Harman International Industries |
JBL on yhdysvaltalainen äänentoistolaitteiden tuotemerkki, jonka nykyisin omistaa Harman International Industries. JBL:n päätuotteita ovat kaiuttimet ja niiden oheislaitteet. Nimilyhenne JBL tulee yhtiön perustajan James Bullough Lansingin (1902–1949) nimestä.
JBL on jakaantunut kahteen liiketoiminta-alueeseen: JBL Consumer tekee kaiuttimia kuluttajille, ja JBL Professional huolehtii ammattikohderyhmien äänentoistosta äänitysstudioissa, elokuvateattereissa, muissa julkisissa tiloissa ja konserteissa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
James B. Lansing perusti JBL-yhtiön Kaliforniassa vuonna 1946 lähdettyään pois perustamastaan ammattiäänentoistoon erikoistuneesta Altec Lansing -yhtiöstä. Uuden yhtiön muita perustajia olivat Chauncy Snow ja talousneuvonantaja Chester L. Noble, joiden osuudet Lansing kuitenkin osti pian itselleen. Yhtiön nimi oli aluksi Lansing Sound, mutta Altec Lansingin valitettua liiasta samankaltaisuudesta nimeksi tuli James B. Lansing Sound. Myös tuotteissa James B. Lansing kopioi aluksi suoraan edellisen työnantajansa malleja, mikä kiristi entisestään suhteita Altec Lansingiin.[1]
JBL-yhtiö perustettiin toisen maailmansodan jälkeisessä matalasuhdanteessa, eikä James B. Lansing ollut mikään talousnero. Vaikeuksiin joutuneen yrityksen pelastajaksi tuli ilmailupioneeri Roy Marquardt, joka tarjosi paitsi rahoitusta, myös tuotantotilaa edullisin ehdoin. Kun General Tire Company osti vuonna 1949 Marquardtin yhtiön, se ei ollut kiinnostunut kaiutinverstaasta. Marquardt-yhtiön William Thomas kuitenkin vaihtoi työpaikkaa ja ryhtyi JBL:n varatoimitusjohtajaksi, ja tuotanto siirrettiin pois Marquardtin tiloista.[1]
Yhtiön talousvaikeudet kuitenkin pahenivat niin, että James B. Lansing teki itsemurhan 47-vuotiaana vuonna 1949. JBL-yhtiön onnistui kuitenkin jatkaa toimintaansa Lansingin henkivakuutusrahojen avulla. Yhtiön otti johtoonsa ja omistukseensa William Thomas, joka osti itselleen myös Lansingin lesken kolmasosan osuuden.[1]
JBL:n alkuvaiheen menestys perustui läheiseen yhteistyöhön Alnico-metalliseosta toimittavan Arnold Engineeringin kanssa. Uudesta Alnico V -seoksesta oli mahdollista valmistaa entistä pienempiä mutta silti teholtaan suuria kaiuttimia. James B. Lansingin kuolemasta huolimatta hänen maineensa eli ja auttoi sekä Altec Lansingiä että JBL-yhtiötä parantamaan tunnettuuttaan ja myyntiään 1950-luvulla. Kun kotiäänentoistolaitteiden markkinat alkoivat kehittyä, JBL meni mukaan hifi-liiketoimintaan ja kehitti menestyksekkäitä kaiutinmalleja, kuten pitkänomaista senkkiä muistuttavan Paragon-kaiutinkalusteen, joka tarjosi stereoääntä.[1]
1960-luvulla JBL kehitti tarkkailukaiuttimia äänitysstudioiden käyttöön. JBL 4320 -kaiuttimet pääsivät aluksi Capitol Recordsin studioihin Hollywoodissa, kunnes Capitolin emoyhtiö EMI alkoi haluta samoja kaiuttimia ja niiden kehitelmiä muihinkin studioihinsa ympäri maailmaa. Fender-sähkökitaravalmistaja innostui JBL:n D130-kaiuttimen suorituskyvystä kitaravahvistimeen liitettynä, ja JBL alkoi suunnitella kaiutinratkaisuja uuden rock-kulttuurin vaatimaan esitysäänentoistoon. Monet nykyisetkin JBL Professional -tuotteet perustuvat 1960-luvun kehitelmiin, joista vastasi erityisesti George Augspurger.[1]
Vuonna 1969 William Thomas myi JBL-yhtiön Harman/Kardon-hifimerkin perustajalle Sidney Harmanille, jonka silloinen yhtiö Jarvis Corporation tunnetaan nyt nimellä Harman International Industries. JBL L100 -kotikaiuttimesta tuli siihen asti myydyin kaiutinmalli maailmassa, ja L-sarja laajeni 1970-luvun kuluessa kattavaksi. Muita JBL:n suosikkimallistoja olivat Ti-sarja sekä ammattikäyttöön 1980-luvun puolivälistä alkaen lanseerattu JBL Control -sarja. High end -huippukaiuttimia myytiin nimillä K2 ja Everest ja edullisempia kuluttajatuotteita nimellä Northridge. JBL:n kaiuttimet saivat THX-standardin myötä yhä vahvemman jalansijan myös elokuvateattereiden monikanavaäänentoistossa.[1] JBL on merkittävä tekijä myös autoteollisuuden äänentoistokomponenttien toimittajana, ja kuluttajavalikoimaan kuuluvat nykyisin myös kuulokkeet ja tietokonekaiuttimet.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Eargle, John: A Brief History of James B. Lansing and JBL (Arkistoitu – Internet Archive), audioheritage.org, teksti © 1981 ja 2003. Viitattu 5.12.2015.
- ↑ JBL:n suomenkielinen kuluttajasivusto, Harman International Industries. Viitattu 5.12.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- JBL Professional -ammattilaitteiden sivusto (englanniksi)
- Lansing Heritage -perinnesivusto (englanniksi)
