J. O. Hannula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Joose Olavi (J. O.) Hannula (5. marraskuuta 1900 Turku12. kesäkuuta 1944 Salla)[1] oli suomalainen eversti ja sotahistorioitsija.

J. O. Hannulan vanhemmat olivat tuomiorovasti ja kansanedustaja Edvard Hannula sekä Ellen Palmgren. Hannula kävi koulunsa Porvoossa, jossa hänen isänsä toimi tuomiorovastina vuodesta 1912. Hän liittyi Suomen sisällissodan aikana Porvoon suojeluskuntaan ja osallistui sen epäonnistuneeseen hyökkäykseen Keravalle sekä perääntymistaisteluihin Pellingin saarella. Sodan päätyttyä Hannula kävi Vöyrin sotakoulun kurssin kesällä 1918, Viipurin upseerikokelaskurssin 1918–1919, kadettikoulun 1919–1921 ja sotakorkeakoulun 1925–1927. Hän valmistui 1928 yleisesikuntaupseeriksi sotakorkeakoulun ensimmäiseltä yleisesikuntaupseerikurssilta. Hän suoritti 1920-luvulla myös lakitieteen opintoja Helsingin yliopistossa. Hannula palveli 1919–1924 joukkueenjohtajana ja adjutanttina Uudenmaan rykmentissä sekä 1924–1925 adjutanttina 1. divisioonan esikunnassa. Hän oli sotakorkeakoulun sotahistorian ja strategian opettajana vuosina 1927–1939 ja hänen on sanottu luoneen suomalaisen sotahistorianopetuksen perinteen. Hänet ylennettiin vänrikiksi 1919, luutnantiksi 1921, kapteeniksi 1924, majuriksi 1927, everstiluutnantiksi 1934 ja everstiksi 1940.[1]

Talvisodan aikana Hannula oli päämajan ulkomaantoimiston päällikkönä 1939–1940. Hän pyrki sodan aikana vahvistamaan suomalaisten taisteluhenkeä radiopuheilla ja esitelmillä. Jatkosodan aikana Hannula oli JR 52:n komentajana Rukajärven suunnalla 1941–1944 sekä 3. Prikaatin komentajana Alakurtissa 1944. Hän sai surmansa vihollisen ilmahyökkäyksessä kun hänen prikaatiaan oltiin siirtämässä Sallan rintamalta Karjalan kannakselle kesäkuussa 1944.[1]

Hannula kirjoitti laajan sotahistoriaa käsitellevän tuotannon. Hänen diplomityönsä sotakorkeakoulussa käsitteli sotateroreetikko Carl von Clausewitzia.[1] Hannulan Suomen sisällissodasta kirjoittamaa teosta Suomen vapaussodan historia (1933) pidettiin aiheen perusteoksena, kunnes uudempi tutkimus syrjäytti sen 1960-luvulla.[2] Hän kirjoitti 1930-luvun lopulla samasta aiheesta esitykset myös ruotsiksi, ranskaksi ja englanniksi.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Clausewitz sotateoreetikkona. Sotakorkeakoulun upseerikerhon julkaisuja n:o 1. Helsinki: Sotakorkeakoulun upseerikerho, 1927.
  • Napuen taistelu. Sotakorkeakoulun upseerikerho, 1929. – (Sotakorkeakoulun upseerikerhon julkaisuja; n:o 5)
  • Sotataidon historia I–III. Otava, 1930–1933
  • Itäarmeijan operaatioiden suunnittelu ja johto v. 1918. Otava, 1932
  • Maailmansodan historia I–II. Otava, 1935, 1938.
  • Italian ja Abessinian selkkaus. Otava, 1935.
  • Mannerheim, vapaussodan ylipäällikkö. Sanatar, 1937
  • Espanjan sisällissota vv. 1936-1937. Otava, 1937.
  • Suomen vapaussodan historia. WSOY, 1933 – 4. tarkistettu ja lisätty p. 1938; 5. p. 1956 tarkistanut ja alkulauseen kirj. Arvi Korhonen.
  • A. E. Heinrichs, J. V. Hägglund, J. O Hannula. Kampen om Finland 1918. Toim. A. E. Heinrichs, J. V. Hägglund ; historiaosuuden kirjoittanut J. O. Hannula. Helsingfors : Nordiska förlagsaktiebolaget, 1938
  • Hakkapeliittoja ja karoliineja. Otava, 1939
  • Suomi taistelee I–II sekä yhteisnide Suomi taistelee (yhdessä B. Fagerströmin ja B. Sandbergin kanssa) 1939-1940
    • Suomi taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta 1939–1940 : sota syttyy : sotatapahtumat : rauha. 1, Sotatapahtumat joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940 / toim. J. O. Hannula, Birger Fagerström ja Börje Sandberg. Suomen kirja, 1939. 94 s.
    • Suomi taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta 1939–1940 : sota syttyy : sotatapahtumat : rauha. 2, Sotatapahtumat tammi-, helmi- ja maaliskuussa 1940 : rauha, toim. J. O. Hannula, Birger Fagerström ja Börje Sandberg. Suomen kirja, 1940. 90 s.
    • Suomi taistelee uskonnon, kodin ja isänmaan puolesta. Osa I, Sotatapahtumat joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940, [toimittaneet Birger Fagerström, J. O. Hannula ja Börje Sandberg]. Suomen kirja, 1940, 90 s. sis. ylipäällikön päiväkäskyn (ilmeisesti aiemmasta 1. osasta tehty korjattu laitos)
    • Suomi taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Osa II, Sotatapahtumat tammi-, helmi- ja maaliskuussa 1940, rauha, [toimittaneet J. O. Hannula ja Birger Fagerström]. Suomen kirja, 1940, 90 s. sis. ylipäällikön päiväkäskyn (ilmeisesti aiemmasta 2. osasta tehty korjattu laitos)
    • Suomi taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta 1939–1940 : sota syttyy, sotatapahtumat, rauha, (yhteisnide) [toimittaneet J. O. Hannula, Birger Fagerström ja Börje Sandberg]. Suomen kirja, 1940 143 s. sisältää ylipäällikön päiväkäskyt
  • Neuvostoliitto hyökkää Pohjolaan: Suomen-Venäjän talvisota 1939–40.Suomen kirja, 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Urho Myllyniemi: Hannula, Joose Olavi (1900 - 1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Ohto Manninen (päätoim.): Itsenäistymisen vuodet 1917–1920. osa 2: Taistelu vallasta. Valtionarkisto, Helsinki 1993.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]