Itsenäiset kreikkalaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itsenäiset kreikkalaiset
Ανεξάρτητοι Έλληνες

IndependentGreeks.jpg

Perustettu 2012
Johto Pános Kamménos[1]
Ideologia kansalliskonservatismi[2]
populismi[3]
Poliittinen kirjo oikeisto
Värit     
Parlamentti
0 / 300
Euroopan parlamentti
0 / 21
Kansainväliset jäsenyydet ECR
Kotisivu anexartitoiellines.gr

Itsenäiset kreikkalaiset[4] (kreik. Ανεξάρτητοι Έλληνες, Anexártitoi Éllines) (lyh. ΑΝΕΛ, ANEL) on kreikkalainen oikeistolainen ja kansallismielinen puolue. Se on perustettu vuonna 2012. Puolueen perustaja ja puheenjohtaja on Pános Kamménos.

Itsenäiset kreikkalaiset on kansalliskonservatiivinen puolue ja tukee patriotismia ja kirkon roolia perhe-elämässä ja koulutuksessa.[5][6] Puolue oli Kreikan parlamentissa vuosina 2012–2019 ja Euroopan parlamentissa vuosina 2014–2019. Se ei saanut paikkoja Euroopan parlamenttiin vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa eikä osallistunut vuoden 2019 parlamenttivaaleihin.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamménos perusti puolueen vuonna 2012 erottuaan Uuden demokratian parlamenttiryhmästä.[1] Puolue vastusti Kreikan velkakriisin kuumimman vaiheen aikana voimakkaasti Kreikan velkojien määrittelemiä maan pelastuspakettien ehtoja.[8]

Toukokuun 2012 parlamenttivaaleissa puolue sai 10,6 % äänistä ja 33 paikkaa parlamenttiin.[8] Kesäkuun uusintavaaleissa puolueen kannatus laski 7,5 %:tiin ja se sai 20 paikkaa parlamenttiin.[2] Vuoden 2015 vaaleissa puolue sai 13 paikkaa ja nousi Syrizan johtamaan hallitukseen.[9] Kamménos toimi Tsíprasin I ja II hallituksessa puolustusministerinä.

Itsenäisten kreikkalaisten ja Syrizan näkemykset muun muassa maahanmuutosta, kirkon roolista, Turkista ja homoavioliitoista olivat monin tavoin vastakkaisia, ja niiden liittoa on luonnehdittu ”epäpyhäksi allianssiksi”. Puolueita yhdisti hallituksessa lähinnä viha Kreikan velkaohjelmia kohtaan.[4][10] Juutalaisjärjestöt syyttivät puoluejohtaja Kamménosta juutalaisvastaisuudesta, kun tämä väitti, että juutalaisia suositaan ja he maksavat muita kansalaisia vähemmän veroja.[5] Kreikan politiikan asiantuntijan Romanós Geródimoksen mukaan puolue on harjoittanut ksenofobista ja homofobista politiikkaa.[11]

Itsenäiset kreikkalaiset erosi Tsíprasin II hallituksesta 13. tammikuuta 2019 Makedonian nimikiistassa tehdyn sopimuksen vuoksi.[12] Puolueen kannatus romahti vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.[7] Tämän jälkeen se päätti olla osallistumatta saman vuoden parlamenttivaaleihin.[13]

Vaalitulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen tulokset parlamentti- ja europarlamenttivaaleissa ovat:[7]

Vuosi Vaalit Johtaja Äänet Paikkamäärä Asema / Huomautukset
Määrä %
2009 Parlamenttivaalit 2009 Pános Kamménos ei osallistunut
11 / 300
oppositiossa
edustajat siirtyivät muista puolueista
2012 Parlamenttivaalit 2012 I 670 596 10,60
33 / 300
oppositiossa
Parlamenttivaalit 2012 II 462 466 7,51
20 / 300
oppositiossa
2014 Europarlamenttivaalit 2014 197 545 3,46
1 / 21
osa ECR-ryhmää
2015 Parlamenttivaalit 2015 I 293 683 4,75
13 / 300
hallituksessa
Parlamenttivaalit 2015 II 200 423 3,69
10 / 300
hallituksessa
oppositiossa
2019 Europarlamenttivaalit 2019 45 148 0,80
0 / 21
ei parlamentissa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kammenos attracts another New Democracy breakaway Athens News. 20.3.2012. Viitattu 23.10.2011.
  2. a b Greek elections in 2012 Parties and Elections in Europe. 2012. Viitattu 23.10.2011.
  3. Kreikan hallitusneuvottelut solmussa jo ennen vaaleja Taloussanomat. 23.4.2012. Viitattu 23.10.2011.
  4. a b Lankinen, Jussi: Tarjontaa kommunisteista uusnatseihin – nämä puolueet kamppailevat Kreikan vaaleissa Keskisuomalainen. 20.9.2019. Viitattu 2.9.2019.
  5. a b Greek election: who are Independent Greeks? The Telegraph. 26.1.2015.
  6. Dearden, Lizzie: Independent Greeks: Who are Syriza's right-wing coalition partners and what do they want? The Independent. 26.1.2015.
  7. a b c Αποτελέσματα Προηγούμενων Αναμετρήσεων Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 2.9.2019.
  8. a b Kreikan ääripuolueet nousivat - pääpuolueille historiallinen tappio Yle Uutiset. 7.5.2012. Viitattu 23.10.2011.
  9. Kähkönen, Virve: Itsenäiset kreikkalaiset -puolue vaalit voittaneen Syrizan kanssa hallitukseen Helsingin sanomat. 26.1.2015. Viitattu 27.1.2015.
  10. Who are the Independent Greeks? The Guardian. 26.1.2015.
  11. Riva, Alberto: After Syriza Victory, Alexis Tsipras May Find His Alliance With Independent Greeks Short-Lived Independent Business Times. Viitattu 26.1.2015.
  12. Καμμένος: Οι ΑΝΕΛ αποχωρούν από την κυβέρνηση cnn.gr. 13.1.2019. Viitattu 2.9.2019.
  13. Οι ΑΝΕΛ δεν θα συμμετάσχουν στις εθνικές εκλογές Η Καθημερινή. 9.6.2019. Viitattu 2.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]