Istukkakääpä
| Istukkakääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Fomitopsidaceae |
| Suku: | Istukkakäävät Rhodonia |
| Laji: | placenta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhodonia placenta |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Istukkakääpä (Rhodonia placenta) on koko Suomessa harvinainen kääpälaji. Istukkakääpä on ruskolahottaja, joka kasvaa kuorettomilla maapuilla ja kannoilla (isäntäpuinaan kuusi ja mänty), yleensä kosteissa kasvupaikoissa, mutta Lapissa sitä on tavattu myös mäntykankaalla.[1][2] Istukkakäävän on todettu sietävän hyvin siltojen puurakenteiden kyllästysaineena käytettävää kuparia, eikä sen torjumiseen ole vielä löydetty ympäristöehdot täyttävää vaihtoehtoista kyllästettä siltarakenteissa käytettäväksi.[3]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itiöemä on yksivuotinen ja resupinaattinen eli alustanmyötäisesti kasvava. Väriltään se on usein valkoinen tai tunnusomaisesti vaaleanpunainen ja rakenteeltaan mehukas, melko paksu, helposti lohkeava ja jopa hauras. Pillejä mahtuu 3–4 millimetrille, joukossa on suurempia pitkulaisia pillejä ja pillipinnassa usein pisaroiden jättämiä kuoppia. Tuoretuoksu on makean hapan, ei hedelmäinen kuten erakkokäävällä (Antrodia infirma).[2]
Siltojen lahovauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuparikylläste ei estä istukkakäävän kasvua. Kromia ja arseenia sisältävien kyllästeiden käytön vähennyttyä se on alkanut lahottaa puukantisia siltoja. Kreosoottikyllästetyissä silloissa istukkakääpää ei ole tavattu. Luonnossa melko harvinainen kääpä menestyy kuparikyllästeisissä puurakenteissa hyvin, koska niissä se ei joudu kilpailemaan muiden lahottajasienten kanssa.[4] Koska sienirihmasto lahottaa puuta sisältäpäin, puurakenteet näyttävät alussa terveiltä. Istukkakääpä voi lahottaa sillan kannen jopa kuudessa vuodessa, vaikka normaalisti kansien odotetaan kestävän 20 vuotta.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 324–325. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
- ↑ [2] Väyläviraston tiedote,julkaistu 03.12.2019
- ↑ Tahkokorpi, Mirjam: Siltoihin iskeneestä sienestä voi tulla Suomelle miljoonien eurojen paukku – "Vastuutahoa on vaikea nimetä" Yle. 5.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
- ↑ Kajander, Riikka: Uusissakin puusilloissa poikkeuksellisia lahovaurioita – syynä lahottajasieni istukkakääpä Yle. 3.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||