Istukkakääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Istukkakääpä
Rhodonia placenta istukkakääpä laxporing.jpg
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Istukkakäävät Rhodonia
Laji: placenta
Kaksiosainen nimi

Rhodonia placenta
(Fr.) Niemelä, K.H. Larsson & Schigel

Synonyymit
  • Oligoporus placentus
  • Postia placenta
  • Tyromyces placenta
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Istukkakääpä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Istukkakääpä Commonsissa

Istukkakääpä (Rhodonia placenta) on koko Suomessa harvinainen kääpälaji. Istukkakääpä on ruskolahottaja, joka kasvaa kuorettomilla maapuilla ja kannoilla (isäntäpuinaan kuusi ja mänty), yleensä kosteissa kasvupaikoissa, mutta Lapissa sitä on tavattu myös mäntykankaalla.[1][2] Istukkakäävän on todettu sietävän hyvin siltojen puurakenteiden kyllästysaineena käytettävää kuparia, eikä sen torjumiseen ole vielä löydetty ympäristöehdot täyttävää vaihtoehtoista kyllästettä siltarakenteissa käytettäväksi.[3]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itiöemä on yksivuotinen ja resupinaattinen eli alustanmyötäisesti kasvava. Väriltään se on usein valkoinen tai tunnusomaisesti vaaleanpunainen ja rakenteeltaan mehukas, melko paksu, helposti lohkeava ja jopa hauras. Pillejä mahtuu 3–4 millimetrille, joukossa on suurempia pitkulaisia pillejä ja pillipinnassa usein pisaroiden jättämiä kuoppia. Tuoretuoksu on makean hapan, ei hedelmäinen kuten erakkokäävällä (Antrodia infirma).[2]

Siltojen lahovauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuparikylläste ei estä istukkakäävän kasvua. Kromia ja arseenia sisältävien kyllästeiden käytön loputtua se on alkanut lahottaa puukantisia siltoja. Luonnossa melko harvinainen kääpä menestyy kuparikyllästeisissä puurakenteissa hyvin, koska niissä se ei joudu kilpailemaan muiden lahottajasienten kanssa.[4] Koska sienirihmasto lahottaa puuta sisältäpäin, niin puurakenteet näyttävät alussa terveiltä. Istukkakääpä voi lahottaa sillan kannen jopa kuudessa vuodessa, vaikka normaalisti kansien odotetaan kestävän 20 vuotta.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 324–325. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  3. [2] Väyläviraston tiedote,julkaistu 03.12.2019
  4. Tahkokorpi, Mirjam: Siltoihin iskeneestä sienestä voi tulla Suomelle miljoonien eurojen paukku – "Vastuutahoa on vaikea nimetä" Yle. 5.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
  5. Kajander, Riikka: Uusissakin puusilloissa poikkeuksellisia lahovaurioita – syynä lahottajasieni istukkakääpä Yle. 3.12.2019. Viitattu 5.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.