Isoneula
| Isoneula | |
|---|---|
 Isoneula julkisessa akvaariossa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
| Heimo: | Merineulat Syngnathidae |
| Alaheimo: | Syngnathinae |
| Suku: | Syngnathus |
| Laji: | acus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Syngnathus acus |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Isoneula (Syngnathus acus) on merineulojen (Syngnathidae) heimoon kuuluva subtrooppisen vyöhykkeen merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isoneulan maksimipituus on 50 senttimetriä.[2] Sen on heimonsa painavin laji, jonka ruumis on melko pitkänomainen mutta korkea verrattuna muihin merineuloihin. Väriltään se on vihertävä tai kellertävä. Lajin kyljissä on useita pystysuuntaisia tummia ja vaaleita juovia. Isoneulan rintaevät ovat pyöreäreunaiset.[3] Merineulasta (Entelurus aequoreus) se eroaa selvimmin siinä suhteessa, ettei sillä ole perä- ja vatsaeviä.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isoneulaa tavataan Atlantin valtameren rannikolla Norjan keskiosista, Färsaarilta ja Britteinsaarilta aina Länsi-Saharan, Gambian ja Senegalin rannikolle asti. Se on runsastunut lähiaikoina myös Kattegatissa ja Skagerrakissa ja esiintyy joskus myös Itämeressä. Lajia elää monenlaisissa elinympäristöissä, joista yleisin on kasvillisuudessa lähellä rannikkoa, missä se elää yleensä korkeintaan 50 metrin syvyydessä vedenpinnasta.[3]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isoneulan ravintoa ovat pienet äyriäiset ja kalojen poikaset. Sukukypsyyden se saavuttaa noin yhden vuoden iässä ja noin 30 senttimetrin mittaisena. Kutu tapahtuu touko-elokuussa tiheän kasvillisuuden suojissa. Naaras laskee yhden koiraan vatsapussiin noin 200 munaa, jotka kuoriutuvat sieltä viiden viikon kuluttua.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Smith-Vaniz, W.F.: Syngnathus acus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Syngnathus acus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 13.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 336–337. Readme, 2017. ISBN 9789523213722 (suomeksi)