Simijärvi
| Simijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Raasepori |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 82.002.1.031 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 46,3 m [1] |
| Rantaviiva | 13,51 km [2] |
| Pinta-ala | 2,09 km² [2] |
| Tilavuus | 0,041 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 20 m [2] |
| Suurin syvyys | 42,75 m [2] |
 Simijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Simijärvi (myös Iso-Simi, ruots. Stora Simi) on järvi Raaseporin pohjoisosassa lounaisella Uudellamaalla. Se sijaitsee Kiskon-Pohjan järviylängöllä viitisen kilometriä Fiskarista pohjoiseen ja kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen. Simijärven pinta-ala on 2,1 neliökilometriä ja keskisyvyys 20 metriä. Se on keskimääräiseltä syvyydeltään Suomen syvin järvi Suuren Jukajärven ja Artjärven Pyhäjärven jälkeen.[2][1][3][4][5]
Lähes luonnontilaista järveä ympäröi Simijärven luonnonsuojelualue.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simijärven pituus kaakosta luoteeseen on noin 3,2 kilometriä. Saaria ja luotoja on muutama, suurin niistä noin 25 aarin laajuinen Iso-Lensmanni. Simijärven rantaviiva on melko rikkonainen, ja etenkin altaan pohjoisrannalla on useita nimettyjä lahtia. Rannat ovat osin jyrkkiä, kuten järven lounaisrannan Mustahoron kohdalla. Sekä Simijärven kaakkois- että luoteisosassa on laaja vähintään 30 metriä syvä alue. Kaakkoisimmassa osassa altaan syvyys on 40–43 metriä. Järven kapea keskiosa on matalampaa.[2][1]
Simijärveen virtaa laskuojia ympäristön pienistä järvistä (Lilla Tregren, Foudinlammi, Mannilammi, Pikku-Simi). Simijärven ekologinen tila on erinomainen ja kemiallinen tila on hyvä, vesitilavuus on 41 241 000 kuutiometriä.[2][1][5]
Simijärvi (82.002.1.031) kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen (82.002), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Saaristomeren rannikkoalueen ja Suomenlahden päävesistössä (82). Simijärvi sijaitsee Fiskarsinjoen alueen keskiosassa ja se on neljänneksi laajin alueen 76:sta vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä.[6]
Lajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen sisävesien ammattikalastajien merkittävin saaliskala muikku kuuluu Simijärven luontaiseen kalakantaan. Järvessä esiintyy myös kirjoeväsimppua, jota Suomessa tavataan lähinnä idässä ja pohjoisessa.[7] Simijärven pesimälinnustoa edustavat muun muassa selkälokki ja kuikka. Vesikasveista yleisimpiä ovat pohjalehtiset nuottaruoho, tummalahnaruoho, rantaleinikki ja Suomessa harvinainen raani. Uposlehtisiä vesikasveja edustaa Suomessa sangen harvinainen rentovihvilä.[8]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simijärvestä on löydetty 19 metriä pitkä ja viisi metriä leveä hylky, jolle tehtiin dendrokronologinen tutkimus vuonna 2003.[9]
Syvyytensä ja kirkasvetisyytensä ansiosta Simijärvi soveltuu erinomaisesti vedenalaiseen kuvaukseen.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Simijärvi, vakavesi, Raasepori
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Simijärvi. Järviwiki. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Kartoitetut järvet, joiden keskisyvyys on vähintään 15 metriä Suomen järvien syvyyssuhteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ a b Simijärvi eli Iso-Simi Vesientila.fi. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Raseborgs ån valuma-alue (82.002). Järviwiki. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kirjoevasimppu
- ↑ http://www.antskog.fi/alue.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.sarks.fi/ap/ap2003/ap2003_03_zetterberg_kallio.pdf
- ↑ http://www.etela.com/uutiset/2004/040114-5.html (Arkistoitu – Internet Archive)