Isaac Lithovius

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Isak (Isaac) Lithovius (tammikuussa 1709 Liminka2. lokakuuta 1788 Lapua) oli suomalainen rovasti ja kirjailija. [1][2]

Lithoviuksen vanhemmat olivat Lapuan kirkkoherra Mikael Lithovius (k. 1738) ja Klara Lithovius. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1728 ja hän opiskeli sitten Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa.[1]

Lithovius oli Lapualla pitäjänapulaisena 1735 ja toimi kappalaisena vuodesta 1735 ja kirkkoherrana vuodesta 1757. Hän sai varapastorin arvon 1751 ja rovastin arvon 1776. Lithovius oli synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751.[1]

Lithovius kirjoitti 1730 sisarensa Katarinan vihkiäisiin ruotsinkielisen häärunon ja hän julkaisi vuonna 1735 tulevan appensa Lapuan kappalaisen Johan Bäckmanin ruumissaarnan. Vuosina 1765 ja 1778 hän julkaisi rippikoululaisten ja kinkereille osallistuvien katekismuksen tuntemisen kuulustelemiseen tarkoitetut kysymyskirjat. [2]

Lithovius aloitti 1740-luvulla Lapualla kappalaisena toimiessaan rippikoulun ja kinkerien pitämisen. Vuonna 1773 hän aloitti siellä katekismussaarnat ja -kuulustelut. Hän toimi myös Lapuan pitäjänkokouksen puheenjohtajana ja hänen johdollaan laadittiin 1769–1770 Lapuan ensimmäinen Alakylän, Liuhtarin ja Alanurmon kyliä koskenut kyläasetus.[2]

Lithovius oli naimisissa 1737–1765 Lapuan kappalaisen Johan Bäckmanin tyttären Katarina Bäckmanin (k. 1765) kanssa ja 1766–1772 Isonkyrön kirkkoherran Nils Aejmelaeuksen tyttären Klara Maria Aejmelaeuksen (k. 1772) kanssa tämän kolmannessa avioliitossa. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli Lapuan pitäjänapulainen Samuel Lithovius (1742–1798). Kaikkiaan Lithoviuksella oli 16 lasta joista neljä eli aikuisikään saakka. [1][2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • At prästen ock får blifwa far bewisat blef med desse ra'r då kyrckioherden i Wiborgs-lähn och Nykyrcka församling hr Gustaf Bäck, samt jungfru Catharina Lithovia med hwarannan ingingo ett christlofligit echta-förbund, som skedde i Lappo sochn den [ ] februarii 1730. Af Isaaco M. Lithovio. Åbo : tryckt af Joh. Kiaempe Kongl. Acad. boktr., 1730
  • En rättskaffens ächta kärlek, : förestäld då handelsmannen i Åbo stad, herr Jacob Collin, samt hust. Sara Agrelina, ett kärligt äckta-förbund med hwarannan ingingo, som skedde i Åbo den 11. augusti anno 1730. Åbo, tryckt af Joh. Kiämpe Kongl. acad. boktr., 1730
  • Jumalattomain onnetoin, ja jumalisten onnellinen cuolema, edespandu, cosca Johannes Beckmanni, muinen uscollinen Jumalan sanan palwelia Lapuan pitähäsä maahan pandihin, 4. p. maaliskuusa w. 1735. Turusa, pränd. Joh. Kiämpildä 1735
  • Rippi-schoulu, ja kingeri-lugut, eli kysymyxet, jotca rippi-schoulus lapsille, ja kingereillä muilleckin seuracunnan jäsenille owat eteen asetettawat, doct. Mart. Lutheruxen Catechismuxen, ja doct. Gezeliuxen Kysymys kirjan lawiammax selityxex cocoonpannut ja ulosannetut. Turusa, prändätty Johan Christopher Frenckellildä, wuonna 1765, 3. ylöspano nimellä Rippi-skoulu, ja kingeri-lugut, : eli kysymyxet, Lutheruxen katechismuxen, ja Gezeliuxen kysymys-kirjan laviammax selityxexs kokoonpannut ja ulosannetut. Frenckell, Helsingfors 1833 (Kirjan 1. painos vuodelta 1765 Dorian Kansalliskirjastossa)
  • Ulosweto kysymyxistä, jotka ennen tätä doct. Mart. Lutheruxen Catechismuxen, ja doct. Gezeliuxen Kysymys kirjan lawiammaxi selityxexi owat ulosannetut. Wasasa, prändätty Georg Wilhelm Londicerildä. Kuning. privil. kirjanpräntäjäldä, 1778, Toisen kerran prändätty 1780, Kolmas kerta ylöspantu 1787

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Isak Lithovius. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5635>. Luettu 3.4.2016.
  2. a b c d Geni.com : Isak Mikaelsson Lithovius

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]