Impedanssisovitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Impedanssisovituksella tarkoitetaan sähkötekniikassa ja aaltoliikeopissa tilannetta, jossa kuormitusimpedanssi on lähteen (tai siirtolinjan) sisäisen impedanssin kompleksikonjugaatti. Impedanssisovitusehdon ollessa voimassa lähteestä saadaan kuormaan siirtymään maksimaalinen pätöteho. Lisäksi suurtaajuisen signaalin heijastuminen takaisin lähteeseen voidaan estää.

Impedanssisovitusehdon mukaan esimerkiksi luonteeltaan induktiiviseen kuormaan saadaan siirtymään maksimaalinen pätöteho, kun lähteen sisäinen impedanssi on luonteeltaan kapasitiivinen.

Impedanssinsovitus toteutetaan sähkötekniikassa kytkemällä lähteen ja kuorman väliin keloja ja kondensaattoreita, muuntaja tai siirtolinja. Pelkkä heijastus voidaan eliminoida vaimentimella tai suuntakytkimellä. Yleinen etenevän aallon sovitus (optiikassa, akustiikassa, kvanttimekaniikassa) tehdään yhdistämällä siirtolinjoja, joissa on sopiva aaltoimpedanssi.

Optiikassa impedanssisovitus saadaan aikaan ohuilla pinnoituksilla (ohutkalvo-optiikka), jotka toimivat siirtolinjoina.

Impedanssisovitusta käytetään muun muassa toteutettaessa seuraavia sähköopin ja elektroniikan sovellutuksia:

Vastaavasti toisaalta meluntorjunnassa käytetään impedanssiepäsovitusta vaikeuttamaan aaltojen etenemistä elementistä toiseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.