Ilpo Kuokkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilpo Kuokkanen.

Ilpo Kuokkanen (s. 17. huhtikuuta 1964 Oulu) on suomalainen yrittäjä ja yksityissijoittaja, joka toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana[1] petrokemian teknologiaa kehittävässä Coolbrook Oy:ssä [2], mobiili- ja Facebook- pelejä valmistavassa Namida Diamond Factory Oy:ssä sekä pääomasijoituksia tekevässä Tietoklusteri Oy:ssä.

Coolbrook Oy kertoi helmikuussa 2017 saaneensa Tekesiltä 3,6 miljoonan euron rahoituksen etyylikrakkaukseksi kutsutun muoviteknologiainnovaation kehittämiseen.[3] Coolbrook Oy:n toimitusjohtajana toimii Harri Johannesdahl.

Kuokkanen on toiminut myös suomalaisen, roottoripurjeteknologiaa kehittävän meriteknologiayrityksen [4] Norsepower Oy:n varhaisvaiheen sijoittajana [5]

Kuokkanen osallistui ja oli merkittävästi vaikuttamassa 1990-luvun puolivälissä alkaneeseen maailmanlaajuisten internetpalvelujen syntymiseen ja kehittymiseen. Hän perusti internet- ja teleoperaattoriyhtiö Saunalahti Groupin ja toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2001 asti.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkanen luopui nuorena jääkiekkoilijan urastaan[6] ja aloitti oikeustieteen opinnot Turun yliopistossa vuonna 1985. Opintojensa alkuvaiheessa hän alkoi tarjoilijan työstä saamillaan palkkarahoilla käydä pörssikauppaa ja nousi yhdessä muutamien opiskelutoveriensa ja sijoittajakumppaniensa kanssa merkittäväksi vähemmistöomistajaksi muutamissa julkisesti noteeratuissa pörssiyhtiöissä.

Pörssibuumi päättyi vuonna 1990 suomalaisten pankkien suuriin osakekauppoihin, joilla purettiin pankkien toisiinsa kohdistamat valtausyritykset. Pankit velkaantuivat kauppojen seurauksena merkittävästi ja 1991 tapahtunut Suomen valuutan devalvaatio kurjisti pankkien ja niiden lainoittamien yritysten tilannetta.

Tässä osin kaoottisessa taloustilanteessa suomalaiset pankit ryhtyivät pelastamaan huonoja sijoituksiaan ja joitakin rahoittamiaan yrityksiä ryhtymällä käyttämään pelastusoperaatioihin muiden vakavaraisten pörssilistattujen yritysten varallisuutta.

Kuokkanen oli kumppaneineen hankkinut yli 10 % vähemmistöosuuden muutamista niistä yrityksistä, joiden rahoja ja varallisuutta pankit ryhtyivät hyödyntämään. Kuokkanen ryhtyi puolustamaan osin omistamiaan yrityksiä. Hänen toimintansa sai mukaansa suuren määrän muita osakkeenomistajia. Hän nosti useita oikeuskanteita pankkien toiminnan johdosta. Pankit eivät halunneet perääntyä ja syntyneet riidat saivat mediahuomiota. Media kääntyi tukemaan Kuokkasen näkemyksiä. Hänen toimintaansa vähemmistöosakkeenomistajien puolustajana verrattiin mediassa Robin Hoodiin.

Lopulta pankit perääntyivät[7][8].

Saunalahden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuokkanen luopui puolustamiensa yhtiöiden osakkeista vuonna 1996 perustaakseen Suomeen yhden maan ensimmäisistä internetoperaattoreista. Yhtiö perustettiin vuonna nimellä Nettilinja Oy. Yhtiö vaihtoi myöhemmin nimensä Saunalahti Oy:ksi, edelleen Jippii Oy:ksi ja lopulta takaisin Saunalahti Oyj:ksi.

Kuokkanen neuvotteli fuusion Nettilinja Oy:n ja kahden muun teleyhtiöistä riippumattoman internetoperaattorin, DLC Data Link Connectionsin ja Scifi Communicationsin kanssa. Nämä kolme yhtiötä fuusioituivat keväällä 1998. Uusi yhtiö edusti syntyessään noin 25 % osuutta koko Suomen internetliittymien määrästä.

Onnistuneen fuusion jälkeen Saunalahti teki Kuokkasen johdolla lähes kaksikymmentä yrityskauppaa, yhdistäen lähes kaikki pienemmät yksityiset internetoperaattorit Suomessa. Alkuperäinen kolmen yhtiön fuusio ja suurin osa muistakin yrityskaupoista suoritettiin osakevaihtona siten, että ostettujen yritysten perustajatoimitusjohtajista tuli Saunalahden osakkeenomistajia ja yhtiön eri tuotealueiden toimialajohtajia. Tästä alkoi yhtiössä kaksi vuotta kestänyt, dynaaminen ajanjakso, jonka aikana tehtiin lukuisia tele- ja internet-teknologian alalla uraauurtavia keksintöjä, joissa Saunalahti näytteli kansainvälisestikin merkittävää roolia. Näitä ovat muun muassa wifi-teknologia, wlan-puhelut ja liittymien tarjoaminen mobiiliverkkoa vuokraamalla. Yhtiö levitti toimintansa yli kymmeneen Euroopan maahan.

Oli yleisesti maailmalla tunnettua, että Suomi oli ennen vuosituhannen vaihdetta merkittävästi edellä kaikkia muita maita tele- ja internet-teknologian kehityksessä.

Vuonna 2000 Saunalahti listautui Helsingin pörssiin. Yhtiö otti tavoitteekseen murtaa valtioiden telealan monopolit Euroopassa sekä levittää wifi-teknologia kaikkialle Eurooppaan. Yhtiötä voidaan kutsua nykyisen wifi-teknologian kehittäjäksikenen mukaan?.

Yhtiön suunnitelma Euroopan telekentän vallankumouksesta joutui vastatuuleen Saksan valtion omistaman Deutsche Telekom -yhtiön ja Hollannin valtion osittain omistaman KPN-Qwest-yhtiön toiminnan vuoksi. Yhtiöt estivät ja viivyttivät Saunalahden suunnitelmien toteutumista monopoliasemansa turvin. Telemonopolien toiminta hankaloitti ratkaisevasti Saunalahden ostaman saksalaisen internet- ja teleyhtiön haltuunottoa, mikä johti yhtiön likviditeetin heikkenemiseen ja lopulta vetäytymiseen yhtiön ulkomaan toiminnoista.

Edellä mainittuihin ongelmiin liittyen Saunalahden johtajia vastaan nostettiin syytteitä, joita käsiteltiin eri oikeusistuimissa lähes kymmenen vuoden ajan [9]. Oikeudenkäynnit päättyivät kesäkuussa 2013 Suomen Korkeimman oikeuden päätökseen, jossa kaikki johtajat vapautettiin kaikista syytöksistä [10]. Suomen valtio joutui maksamaan yli 4 miljoonaan euroon nousseet oikeudenkäyntikulut .[11]

Filosofian opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusprosessin ja perusteettomiksi osoittautuneiden syytösten synnyttämä mediahuomio käytännössä esti vuosien ajan Kuokkasta jatkamasta yritystoimintaansa. Tilanne antoi toisaalta hänelle mahdollisuuden suuntautua itsensä kehittämiseen. Vuonna 2007 tekemällään Intian-matkalla Kuokkanen tutustui ensimmäistä kertaa vuosituhansia vanhaan Vedanta-filosofiaan ja päätyi opiskelemaan sitä useita vuosia. Vedanta-filosofian opiskelun tuoman selkeyden ja uudelleenlatautumisen myötä hän on palannut aktiiviseen yritystoimintaan Coolbrook Oy- ja Namida Diamond Factory Oy –nimisissä yhtiöissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]