Ilmo Massa
Ilmo Massa | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. heinäkuuta 1948 Alatornio |
Ammatti | ympäristöpolitiikan professori (emeritus) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (VTK 1975, VTL 1980, VTT 1994) |
Instituutti | Helsingin yliopisto |
Ilmo Kullervo Massa (s. 30. heinäkuuta 1948 Alatornio) on suomalainen ympäristötutkija ja Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori.[1][2] Massa on ollut mukana humanistis-yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kehittämisessä 1970-luvulta saakka.[2]
Massa kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta vuonna 1968. Hän valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi (1975), lisensiaatiksi (1980) ja edelleen vatiotieteen tohtoriksi (1994). Jatko-opintovaiheessa hän oli vierailevana tutkijana McGill-yliopistossa Kanadan Montrealissa vuosina 1982–1983.[1]
Ilmo Massa oli kutsumassa koolle yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seminaaria vuonna 1990 yhdessä Rauno Sairisen, Jari Paldaniuksen ja Ilkka Haapolan kanssa.[3] Seminaarin esitysten pohjalta Ilmo Massa ja Rauno Sairinen toimittivat teoksen Ympäristökysymys. Ympäristöuhkien haaste yhteiskunnalle (1991), josta tuli yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen avainteos.
Vuosina 2001-2006 Ilmo Massa hoiti Viikin Limnologian ja -ympäristönsuojelutieteen ja keskustakampuksen Sosiaalipolitiikan laitosten yhteistä pooliprofessuuria, joka jakaantui valtiotieteellisen, biotieteellisen ja maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan välillä. Massa jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun oppiaineen yliopistonlehtorin tehtävästä 2016.
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmo Massa (toim., 2014): Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen
- Ilmo Massa (toim., 2009): Vihreä teoria
- Massa, Ilmo & Ahonen, Sanna 2006 (toim.): Arkielämän ympäristöpolitiikka. Helsinki, Gaudeamus.
- Massa, Ilmo 1998: Elämänpolitiikkaa epävarmassa kulttuurissa. Teoksessa Roos, J.P. & Hoikkala, Tommi (toim.), Elämänpolitiikka. 2000-luvun kirjasto. Helsinki. Gummerus.
- Massa, Ilmo 1991: Ympäristöhistoria tutkimuskohteena. Historiallinen aikakauskirja 98:4, s. 294-301.
- Massa, Ilmo 1981: Ekologian haaste kulttuurintutkimuksella. Teoksessa Heikkilä, Markku & Oksala, Teivas (toim.), Humanistisesta tutkimuksesta 2. Metodeja ja ajankohtaisia kysymyksiä. Jyväskylä. Gummerus.
- Massa, Ilmo 1979: Ekologinen antropologia. Teoksessa Järvinen, Olli & Kuusela, Seppo (toim), Homo sapiens. Johdatus biologiseen ihmiskuvaan. Helsinki, Symbioosi & Tutkijaliitto.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 17 tammikuuta 2020), s. 433
- ↑ a b Massa Ilmo | UEF Itä-Suomen yliopisto, uef.fi. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ YHYS ry.-Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry. yhys.net. Arkistoitu 6.10.2019. Viitattu 16.1.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Google Scholar -haku "Ilmo Massa" (englanniksi) (scholar.google.com)
- Antti V. K. Seppälä (25.8.2014) Näkökulma: Piirileikki Helsingin yliopistolla (helsinki.fi)
- Noora Jussila (27.3.2009) Parkkihallisota kiihtyy (vihrealanka.fi)
|