Ihmisoikeudet Meksikossa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee ihmisoikeuksia Meksikossa.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikossa toimii julkinen ja laissa itsehallinnolliseksi eli poliittisesti riippumattomaksi määritelty Kansallinen ihmisoikeuskomissio (CNDH), jonka puheenjohtaja toimii Meksikon oikeusasiamiehenä[1]. Sääntöjen mukaan senaatti nimittää komission puheenjohtajan ja neuvoston jäsenet neuvoteltuaan kansalaisjärjestöjen kanssa. Komission tehtävä on "suojella, tarkkailla, edistää, tutkia ja levittää tietoa Meksikon lainsäädännöllä suojelluista ihmisoikeuksista. Se ei kuitenkaan saa arvioida asioita, jotka liittyvät oikeusjärjestelmän toimintaan, vaaleihin tai työoikeuksien toteutumiseen.[2]

Komission puheenjohtajana on marraskuusta 2014 lähtien toiminut Luis Raúl González Pérez.[1]

Oikeus elämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikossa ei ole lainsäädännössä kuolemantuomiota[3]. Tilostoihin päätyneiden surmien perusteella Meksikossa tapettiin vuonna 2016 kuitenkin noin 23 000 ihmistä. Sitä enemmän ihmisiä kuoli väkivallan uhreina ainoastaan Syyriassa (60 000 ihmistä). Tappojen määrä johtuu entisestä presidentti Felipe Calderonista (PAN), joka päätti joulukuussa 2006 aloittaa "sodan" huumeita vastaan murhaamalla ihmisiä. Tuhannet ihmiset ovat paenneet väkivaltaa lähtemällä kotoaan.[4]

Lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalainen Toimittajat ilman rajoja -järjestö listaa vuosittain maailman lehdistön vapauden kirjoittaa mistä tahansa asioista. Vuonna 2017 Meksikon sijoitus parani kaksi sijaa sijalta 149 (49,33 virhepistettä) sijalle 147 (48,97 virhepistettä), kun järjestö arvioi 180 valtion lehdistönvapauden.[5] Vuonna 2018 on surmattu kolme toimittajaa: Carlos Domínguez Rodríguez; Pamika Montenegro, joka paikallisista poliitikoista pilaa tekevän satiirisen Youtube-kanava El Sillon tuottajana; sekä Leobardo Vázquez, joka oli saanut tappouhkauksia kirjoittaessaan laittomasta maan valtaamisesta.[6][7]

Pidätettyjen oikeudet ja kidutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 jokainen Meksikossa pidätetty henkilö oli vaarassa joutua julman, epäinhimillisen tai nöyryyttävän kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi, kuten kidutetuksi. Väärinkäytöksiä, kuten kidutusta, käytetään säännöllisesti tutkinnassa, jotta viranomaisest saisivat "tietoa" tai "tunnustuksia" epäillyiltä ihmisiltä, tai ihmisiltä, jotka otettiin kiinni, koska viranomaiset ajattelivat heidän olevan väärässä paikassa tai väärään aikaan liikkeellä. Kidutukselta suojaavat säännöt ja tavat eivät toimi. Kidutuksia ei tutkita, tai tutkinta käännetään uhria vastaan.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Clayton Conn: Mexico’s New Ombudsman Makes First Public Address telesurtv.net. 18.11.2014. Viitattu 1.4.2018.
  2. Mexico’s National Human Rights Commission | A Critical Assessment Human Rights Watch. 12.2.2008. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi)
  3. Meksiko lakkautti kuolemantuomion mtv.fi. 11.12.2005, päivitetty 12.12.2005. Viitattu 1.4.2018.
  4. Meksikossa tapettiin toiseksi eniten ihmisiä kaikki maailman valtiot huomioiden Yle Uutiset. 10.5.2017. Viitattu 1.4.2018.
  5. 2017 World Press Freedom Index | Reporters Without Borders RSF. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi)
  6. Meksiko: Jälleen yksi journalisti murhattu Veracruzissa TIR - Toimittajat ilman rajoja. 25.3.2018. Viitattu 1.4.2018.
  7. David Agren: Mexico journalist shot dead in Gulf state of Veracruz the Guardian. 22.3.2018. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi)
  8. Document www.amnesty.org. 4.9.2014. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi)