Igunaq
Igunaq on perinteinen eskimoiden lääke ja ruokalaji, joka valmistetaan hapattamalla mursun- tai hylkeenlihaa joko kivikasan tai soran alla tai puulaatikossa[1].[2] Myös jääkarhun tai valaan[3] lihaa voidaan valmistaa samaan tapaan. Igunaqissa on paljon proteiinia, rautaa ja vitamiineja, ja sen makua on verrattu sinihomejuustoon[4]. Myös lihan haju on voimakas, ja hajun karkottamiseksi liha tavallisesti pestään kylmällä vedellä ennen syömistä. Hajun takia jotkin arktisella alueella liikennöivät lentoyhtiöt eivät salli igunaqia lennoillaan.[2]
Inuiitit pitävät igunaqia herkku- tai juhlaruokana, ja se syödään tavallisesti omenan kanssa. Lääkkeenä käytettäessä igunaq on tarkoitettu ruoansulatuskanavan puhdistamiseen, koska sen uskotaan tappavan taudinaiheuttajia. Toisaalta inuiiteilla on uskomus, jonka mukaan igunaqia syövät miehet ovat muita lihaksikkaampia.[2]
Igunaq valmistetaan laittamalla liha hapattumaan sellaiseen vuodenaikaan, kun lämpötila ei ole liian kuuma eikä liian kylmä. Lihan kuuluu hapattua hieman irtonaisessa sorassa tai muussa paikassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Liha syödään talven aikana, elleivät jääkarhut löydä kätköpaikkaa ja syö sitä ensin.[2]
Terveysriskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Igunaqin syömisessä on joitain riskejä. Kun lihaa hapatetaan liian kauan, siitä tulee jopa tappavan myrkyllistä. Lihassa oleva rasvakerros muuttuu hapatuksen edetessä vihreäksi. Syötäväksi kelpaavassa igunaqissa rasva on vaaleanvihreää, ja liian vanhassa lihassa tummempaa vihreän sävyä tai jopa ruskeaa.[2] Harvempien mursujen lihassa on trikiinimatoja, jotka saattavat aiheuttaa ihmisessä trikinoosin, ellei matoja sisältänyt liha ollut kunnolla kypsytettyä. Kanadan Nunavikissa on trikinoositartuntojen välttämiseksi toiminut 1990-luvulta lähtien lihan seulontaohjelma, johon metsästäjät voivat lähettää omasta mursunlihastaan näytteen. Tutkittuaan näytteen seulontaohjelmaa hoitava tutkimuskeskus lähettää metsästäjälle tiedon siitä, oliko lihassa trikiinejä. Ennen seulontaohjelman alkua Nunavikissa ilmeni noin joka toinen vuosi mursunlihasta peräisin olevia trikinoositartuntoja.[4]
Mursun-, hylkeen- ja joskus myös valaanlihassa esiintyy myös botulismia aiheuttavia bakteereita. Jos lihaa ei hapateta oikein, siihen saattaa muodostua botuliinimyrkkyä ja syöjälle tulla botulismi. Se voi johtaa pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Nunavikin terveysviranomaiset ovat tartuntojen välttämiseksi neuvoneet säilyttämään raa'an lihan ja rasvan alle 4 °C lämpötilassa sekä hapattamaan lihan paikassa, jossa ilma kiertää.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ducrocq, Julie ym.: The unique contribution of a local response group in the field investigation and management of a trichinellosis outbreak in Nunavik (Québec, Canada). (Kuva 5) Canadian journal of public health. Revue canadienne de santé publique, 2019, 111. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Igunaq-Aged meat 2008. Nunavut Municipal Training Organization. Arkistoitu 27.4.2022. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Nunavut plans study of fermented country foods as public health tool Nunatsiaq News. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Testing, testing: Inuit hunters and scientists work together to ensure walrus meat safe to eat canadiangeographic.ca. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Nunavut health department urges best practices for fermenting meat Nunatsiaq News. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)