Trikiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trikiinimato
Trichinella larv1 DPDx.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Sukkulamadot Nemata
Luokka: Adenophorea
Lahko: Trichurida
Heimo: Trichinellidae
Suku: Trichinella
Laji: spiralis
Kaksiosainen nimi
Trichinella spiralis
(Owen, 1835)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Trikiini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Trikiini Commonsissa

Trikiinimato[1] (Trichinella spiralis) on sukkulamato, joka voi loisia kaikissa lihaa syövissä eläimissä, myös ihmisessä. Loinen leviää eläimestä toiseen, kun loisen toukkia sisältävää puutteellisesti käsiteltyä lihaa syödään. Lihan kuumentaminen sisälämpötilaltaan yli 80 °C [2] tai pakastaminen yli kuukauden ajan alle −18 °C:n lämpötilassa tappaa loiset, minkä jälkeen liha on turvallista syödä. Suomessa kuitenkin esiintyy trikiinilajia, joka kestää pakastamista, joten ainoa varma keino estää trikiinitartunta on kuumentaa liha kunnolla. Kotipakastimen teho ei riitä trikiinien tappamiseen. Trikiinitartunnan alkuvaiheessa suolistossa oleviin toukkiin tehoaa tiabendatsoli-niminen lääkeaine, mutta myöhemmin voidaan käyttää vain oireenmukaisia hoitomenetelmiä.

Trikiinin toukat kulkeutuvat isäntäeläimen (ainakin sian) lihaksiin ja varsinkin pallean tuntumaan (sillä tämä on lihas, jossa on vilkas verenkierto). Kun seuraava eläin tai ihminen syö tartunnan saaneen lihaa, toukat vapautuvat uudessa isännässään koteloistaan, käyvät läpi muutaman kehitysvaiheen, koteloituvat uuden isännän lihaksiin ja kierto jatkuu. Kotelot alkavat vähitellen kalkkeutua ja aiheuttavat ihmisellä reumantyyppisiä kipuja. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa esiintyy lihashalvauksia ja potilas voi jopa menehtyä. Viimeinen Suomessa tavattu ihmisen trikinelloositapaus oli 1970-luvulla. Tartunta oli saatu karhunlihasta.[3] Eläimillä trikiinit eivät yleensä aiheuta oireita, siat teurastetaan niin nuorina, että koteloituneet toukat eivät ole vielä ehtineet kalkkeutua.

Teurastamoilla tehtävässä lihantarkastuksessa jokaisesta siasta otetaan näyte, jotka tutkitaan määrätyllä tavalla. Riistaeläimistä myytävä karhunliha täytyy tarkastaa. Trikiinin esiintymistä rotissa ei tunneta mutta oletetaan, että sikojen tartunnat ovat peräisin rotista. Sika on erittäin nopea rotanpyytäjä. Trikiinejä löydetään Suomessa vuosittain vain muutamia tapauksia. Trikinoosi ei ole Suomessa yleinen sairaus, koska ruuanlaittoperinteeseen ei kuulu kuumentamattoman sianlihan käyttö. EU-sääntöjen mukaisesti trikiinit tarkastetaan sioista aina teurastuksen yhteydessä mutta muualla maailmassa käytäntö ja säädökset vaihtelevat. Trikiinit kuolevat kuumennettaessa ja kuumennetun ruuan syöminen matkoilla on muutenkin hyvä varokeino.

Suomessa yleisimmät trikiinilajit ovat Trichinella nativa ja Trichinella spiralis. Näiden lisäksi Suomessa on todettu myös lajit Trichinella britovi ja Trichinella pseudospiralis.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Trichinella spiralis Elintarviketurvallisuusvirasto, evira.fi
  2. Trikinelloosi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.fi
  3. Trikinelloosi Zoonoosikeskus.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]